Beginning....

Mooooi!

Kirjottelin tänään meidän ortodoksisten nuorten omaan blogiin ja siinä heräsi ajatus omasta blogista. Ja tässä sitä sitten ollaan, kaksi tuntia myöhemmin. Tän blogin tarkoitus olisi vähän saada mun musiikille tunnettavuutta (kirjoitan nyt suomeksi joten lähinnä kotimaanlaajuisesti), ja koska tykkään muutenkin kirjoitella juttuja, niin ei tää varmaan ongelmia tuottaisi. Tottakai on eri asia kirjoittaa itsestään. Ehkä. Ehkei se eroa muusta kirjoittamisesta niinkään paljoa. Kirjoittaessani tekstiä yritän pitää sen jollain tasolla edes henkilökohtaisena, tai että siinä edes etäisesti kuvastuisi minä itse. Ehkä siis siinä tapauksessa voisin kertoa vähän itsestäni.

Ekaks tärkein juttu: http://www.youtube.com/user/sansloful <<--- (epäonnistunut nuoli) mut siis tuolta löytyy kaikki mun biisit ja vähän keikkavideoita. Noita pliispliisPLIIIIIS käykää kattoo, käskekää kavereiden kanssa käydä kattoo, kommentoikaa ja tällee, saatais tätä mun musaa vähän leviimään. Aion täällä blogissa nyt kirjoitetta enimmäkseen musiikista. Ehkä. Sen näkee sitten. Tässä siitä ei paljoa ole. Katsokaa!!!!! huom. laatu on aikas paskaa, mutta yrittäkää olla välittämättä siitä ja kuunnelkaa laulua niinku lauluna :) kiitän jo etukäteen!! ♥




Olen 14 (viikon päästä 15) -vuotias tyttö  Itä-Helsingistä. Musiikki on henkireikäni. Soitan pianoa, laulan, olen bändissä ja kirjoitan biisejä. Kappaleet kertoo omasta elämästä, omista kokemuksista, omista tunteista. Ainakin enimmäkseen, poikkeus vahvistakoon säännön. Vanhempani ovat eronneet, asun enimmäkseen äitini kanssa. Isän kanssa olen aina välillä, useimmiten viikottain. Nyt on kylläkin edessä hieman pidempi ajanjakso erillään, vielä mittaamattoman pituinen. Senkään kanssa elämä ei ole aina täydellistä, mutta onhan meillä ihan kivaa :). Mä olen päättänyt olla ikinä koskematta mihinkään päihteisiin, en alkoholiin, en tupakkaan. Kaverit ihmettelee, miten pystyn tekemään nyt jo tällaisen päätöksen, etten ikinä tule juomaan. Mitä mä siinä muka menetän? En halua turhaan vahingoittaa itseäni tai muita. Ei siinä ole vaan järkeä. Simaa juon, ehtoollisella voin käydä. Siinä se sitten on. Musiikin lisäks harrastan mm. lukemista ja valokuvausta. Luen Harry Pottereita, Twilighteja, Poiroteja ja Marpleja, ja kans Donna Leonin tuotantoa. Valokuvaus on lähinnä talvella. Lumi on niin kaunista, että on pakko ottaa paljon kuvia,
Kyllä mä muutenkin tykkään kuvata kaikkea, lähinnä luontoa.
Haluun järkkärin. Viikon päästä synttärit,
ehkä sellanen tulee. Tai sit ei. Sormet ristissä.

Meillä on kaksi ihanaa kissaa. Vili (harmaa-valkoinen, edessä) on ollut meillä maaliskuussa neljä vuotta. On sekin aika kulunut tosi nopeasti. Honey (mustavalkoinen, alhaalla lipaston takana) ostettiin sellaset kuus ja puol, seittemän ja puol vuotta sitten, en enää edes muista. Monta vuotta se kylläkin asui  meidän mummin luona. Nyt sitten viime vuonna ennen joulua mummin jouduttua sairaalaan Honey on tullut takaisin kotiin. Äiti ei tykkää. Alunperin Honey oli äidin poika, mutta enää äiti ei siitä pidä. Aina välillä, kun matolta löytyy oksennukset tai sängystä kakat (molemmat kävi eilen), äiti heti olettaa Honeyn olevan syypää. Asiasta
ei voi edes keskustella. Nyt harva se päivä äiti sanoo, että Honey pitäisi
viedä lopetettavaksi, kun se ei jaksa sitä enää. Mutta ei kukaan mun poikaa vie, ei enää uudestaan.

Oon tän viikon tetissä, paikkana päiväkoti Tunturi. Asun ihan viereisessä talossa, joten jos kävelen tooooosi hitaasti ja hissi on varattu, niin työmatkaan menee sellainen minuutti. Ihan jees kyllä :) Ne lapset on niin ihania,   3-4 -vuotiaita, ja kans yks 2-vuotias siinä ryhmässä. Varsinkin ne tytöt, aiankin suurin osa, on ihan mussa kiinni, ne on niin söpöjä :) Ja jotenkin tuntuu, että ne kuuden tunnin työpäivät menee tosi nopeesti. Ja päiväkodissan on paljon parempaa ruokaa kuin koulussa. Vaikka samat ruoathan ne pitäisi olla. En tiiä. Mutta ei sillä niin väliä.

Tänään oli pianotunti, viimeinen tunti ennen matineaa (= Pop&Jazz Konservatoriossa matineat on lukuvuoden lopussa sellaisia konsertteja, jossa soitetaan sitä soitinta jota opiskellaan, tai lauletaan, ja sitten ne opettajat antaa palutetta), ja ope lähti kymmenen minuuttia etuajassa. Lähti Lahteen. Mun pianotunnit on aina sellasia jänniä että mä höpöttelen siellä ihan ihme juttuja ja sitte mun ope nauraa ja kirjottaa ne ylös. Ei kiva. Puolen tunnin pianotunnin aikana ehdon soittaa sellaset viis minuuttii, ehkä. Iha mukavaa joo :D Ja tajusin just, että täs on tosi paljon tekstii. Joten olen todella kiitollinen, jos olet vaivautunut tähän asti lukemaan.

Sitten oli NuPi (nuorten piiri, ortodoksinuoria kerääntyy sellaselle kerhotilalle tiistaisin ja sekoilee siellä). Matkalla sinne tajusin, että olin astunut koirankakkaan. Se oli vielä ollut keskellä tietä. En edes nähny sitä siellä pimeessä. Huomasin sen Vuosaaren metroasemalla, kun haju tuli  nenään. Kirkkaankeltaiset kumpparit (♥), joissa näkyy sellaset ihanat kakkatahrat ja iso läjä pohjassa. Hurmaavaa. Sitten kun sinne kerhotilalle pääsin, nii äkkiä lavuaarin alle saappaita putsaamaan, ei mitää kivaa puuhaa sekään. Mut sain senkin sitten kohtuullisesti hoidettua. NuPissa sitten pääsee sekoilemaan, iha kunnolla. Tästä voi lukee lisää siitä menosta: http://tuohusliekki-nuoret.blogspot.fi/2012/11/nuorisopiiri-nupi-13112012.html . Mut joo, ihmiset sekoilee, häröilee, nauraa, tekee läksyi (weirdoooot) ja pelailee jänniä pelejä. Pelasin yhen tyypin kanssa korttii, kasinoo. Sit se alko vääntää säännöist. Tyyppi on ite pelannu koko elämänsä väärillä säännöillä. Voi sitä.

Ja nyt sitte oon tässä. Tää oli varmaan tosi tylsää luettavaa, mutta kiitän, jos joka tapauksessa tämän luit kokonaan. Kiitos. Ja hyvää yötä!!!

t:minä ♥

P.S. Kohta on joulu! Siellä tarhassa oon päässy tekemään jo kaheksan joulukorttia ♥ mut mä aina sanon, ei mennä jouluun ennen mun synttäreitä ;) mut piti silti tääkin kuva laittaa... :D