tiistai 30. syyskuuta 2014

Puikot heilumaan!





Niinkuin olen sanonut, mä teen tosi usein asioita fiilispohjalta. Nämä fiilikset tulevat milloin mistäkin, vuodenajoista, säästä, TV-ohjelmista, kavereiden jutuista ynnä muusta kaikesta sellaisesta, ymmärrätte varmaan pointin. Kesäisin haluan aina lukea Agatha Christien kirjoja, ihan koska olen aikaisempina kesinä lukenut niitä kirjoja ja katsonut telkkarusta, ne kuuluvat mun kesään. Talvilukemistoon taas kuuluu Harry Potterit, on ihana uppoutua Tylypahkan lämpöön, juomaan kermakaljaa takan lämpöön, hyvien ystävien seuraan. Viikko sitten sain mahtavan idean, enkä yhtään tiedä mistä. Haluan ruveta kutomaan.







Pianotunnilta astelin sitten Kamppiin ja ostin kasan lankoja (totta kai ensin varmistuttua siitä, että saisin äidiltä sataprosenttisen sponssauksen). Kotiin päästyäni rupesin ahkerasti kutomaan elämäni toista kertaa sukkaa lankakerän etiketin ohjeilla. Seuraavana päivänä Prismasta lisää lankaa, ja kaulaliinan tekoon. Sukassa ongelmat tulivat kantapäässä (ja etenkin sen jälkeen), kaulaliinan tekoa hidasti lähinnä langan loppuminen. Puikot olivat vain ensimmäiset, mitä löytyi, edelleenkin on vaikea uskoa, että meidän sekasotkusta löysin sukkiin viisi ja kaulaliinaan kaksi lähes samankokoista puikkoa :D








Sukkiin käytin Novitan 7 veljestä -lankaa, puikot arviolta 3&3½ -millisiä. Varsi joustinneuletta, jalkaterä omia taiteellisia sotkujani lukuunottamatta oikeaa. Kaulaliinaan Red Heart Lisa Big Color -lankaa, puikot olivat 4mm ja 4½mm, ja helmineulettahan tämä, mun kaulaliinaan meni melkein se kaksi lankakerää. Tällaiset niistä tuli!















Sain siis sekä kaulaliinan että sukan numero yksi eilen valmiiksi. Toinen sukka vielä, sitten voin siirtyä kutomaan kaikenlaista mukavaa :D Totesin, että tästä kaulaliinan langasta voisi tehdä aivan ihanan viltin/tilkkutäkin, niin ihanaa lankaa tämä on ja niin pehmeää (joten jos teiltä joltakin löytyy kyseistä lankaa ylimääräisiä epämääräisen pituisia pätkiä, niin ottakaa yhteyttä, värillä ei väliä)! Itselleni haluaisin vielä kirkkaanoranssit villasukat, mutten löydä sopivaa lankaa. Mistä etsiä? Ja linkkailkaa ihmeessä jotain ihania neulontaohjeita, kaikkia mahdollisia ideoita otetaan vastaan! :D Ja nyt mä haastan teidät kaikki kutomaan jotain ihanaa tänä talvena, oli se sitten vauvan sukka tai kaulaliinanpätkä. Valmistaudutaan syksyyn villaisesti ♥





Eilen sain uuden biisin vihdoin valmiiksi. Olen rakastunut =) Ehkä saatte kuulla siitä jotain aika piankin, en tiedä, olen liian innoissani! Oikein hieno tarina ja historia tälläkin biisillä, tietäjät (Ella) tietää! :'D Tässä pientä vinkkiä:




Villasukkiin katsoin ohjetta täältä

keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Syksytunnelmia :)




Meinasin yksi aamu myöhästyä jo toisesta metrosta, koska näin tiellä tämän kauniin kohmeisen vaahteranlehden. Alkusyk-
systä on niin kaunista!

Tänään alkoi koeviikko. Oikeasti se alkoi jo eilen, mutta sain viettää tiistaini kokeettomana, pitkään nukkuen ja kotona siivoillen. Silloin, kun pitäisi opiskella, huomaa oikeasti, miten kaikki muu on niin paljon mukavampaa. Eilen esimerkiksi (niinkuin koko viikonlopun) kokeisiin lukemisen sijaan mä siivosin, tiskasin, järjestelin, lajittelin, pesin pyykkiä, heitin tavaroita roskiin, järjestelin vielä vähän lisää, imuroin, laitoin ruokaa, leivoin, ja tottakai katsoin Frendejä. Aina vaan Frendejä. En mä tässä neljän päivän aikana ole katsonut kuin ehkä 40 jaksoa..... :'D

 
Tänään huomasin tämän koulupanostukseni kannattavuuden, kun istuin yhteiskuntaopin kokeessa tajuten, etten ollut lukenut kysytyistä aiheista mitään. Kun olin illalla kotona tullut siihen tulokseen, etten kuitenkaan onnistu koko koealuetta läpi lukemaan, päätin opetella kunnolla pari aihetta, joita opettajamme todennäköisimin kysyisi kokeessa. Opettelin siis vaihe vaiheelta lakien synnyn. Voi kun mä osaan sen nyt ihan oikeasti. Olisi ollut ihanaa, jos sitä olisi kysytty kokeessa. Mutta kaikkea ei voi saada. Höh :( Päädyin kirjoittamaan puolitoista sivua demokratian toteutumisesta Suomessa ja puoli sivua täyttä p****a kuntien palveluista yms. Kyllä noilla läpi pääsee. :)



Koulupanostusta... Tunnilla kuuntelen paremmin, kun piirtelen samalla, ja
piirtely onnistuu paremmin, kun on suunnitelma ja pidempi projekti. Tässä
siis englannin ja mukun vihkotaideteokseni :)



Nämä mun kuvat tässä postauksessa ovat itse asiassa eräästä viime viikkoisesta postauksesta, joka ikävä kyllä jäi luonnoksiin. Nyt kun odottelen Alen kokeen loppumista (ja ruokalan ovien aukeamista, nam, tortillaa! ♥), voin mä ihan yhtä hyvin postaillakin. Tähän kirjoitteluun ei nyt ole ollut/tule olemaan paljoakaan aikaa juuri tuon koeviikon ja kotona käynnissä olevan suursiivouksen takia, mutta älkää huoliko, en mä blogiakaan nyt unohda kun olen kerran vauhtiin päässyt! :) Tulevia postauksia mm. toispuoleinen-haaste, ja vaate- ja kenkäkaapin esittely. Varmaan sitten siivouksen valmistuttua tulee kotipostausta ja keittiöstä kertomista, Berliinistäkin pitäisi kirjoittaa...:D Niitä odotellessa jos teillä on joku aihe mielessä, niin antaa tulla!
 
 
 
 
Muku-luokassa mun paikalle oli ilmestynyt pyörivä tuoli, ette arvaa mitä sillä tunnilla tuli tehtyä :D Alepan kaakao kourassa ja kaikki oli hyvin :3 En tiedä johtuuko siivouksesta vai syksystä, mutta on hieman nuhainen olo ollut nyt viime aikoina. Toki merkittävin tekijä on se kotona (ja etenkin siivotessa) leijaileva pöly, mutta ei sitä tiedä. Tänä aamuna kotoa lähtiessä oli nollakeli, muistakaa lapset pukea lämpimästi päälle! Eilen juuri (lakon takia bussilla kulkiessani) ihailin tätä säätä, ehkä olen hullu, mutta musta on ihanaa, kun on raitista ilmaa, posket punottaa ja saa käyttää isoja villapaitoja ja kirkkaankeltaisia saappaita, joissa on lämmin vuori. Ilman sitä kamalaa tuulta olisi ollut oikein ihanaa ♥

 
 
 
 
 
 
 
 
Nyt mun pitää vielä esitellä teille mun viime torstain lounas. Ei äiti uskonut, että jaksaisin syödä noin ison annoksen, mutta mäpä söin ja otin vielä lisää, oli niin hyvää! Oon ollut viime aikoina niin huono syömään, että tästä pitää vähän ylpeillä. Syömispostaustakin tulossa! :D Kuvassa siis keitettyjä perunoita, savulohta, créme fraiche -kastiketta (kermaviiliä kun ei ollut), kunnon salaattia, raejuustoa ja ruisleipä! Kyllä sillä pariksi tunniksi nälkä lähti.
 
 
....olisikohan ruokalan ovi jo auki...? Adios, lukekaa ahkerasti, pukeutukaa lämpimästi, nukkukaa riittävästi ja syökää kunnolla! ♥ Byebye!!


Tästä kuvasta tykkään kamalasti, löytyy tästä postauksesta! :D


maanantai 22. syyskuuta 2014

Tortilla time!

Yleensä, kun multa on kysytty mun lempiruokaa, olen vastannut mun omatekemät lihapullat perunamuusilla ja graavilohella, lasagne tai vaihtoehtoisesti mun kummitädin sapuskat. Olen fiilissyöjä, eli yleensä syön sitä, mitä tekee mieli (ja jos sitä ei ole saatavilla, en sitten syö :D). Nyt viime päivinä mun tortillafiilis on vain kasvanut ja kasvanut edellisestä sunnuntaista lähtien, kun tyttökuoron viikonlopputreeneissä tehtiin yhdessä tortillaa ja rakastuin Jassun itsetekemään guacamoleen. Lauantaina Ale tuli käymään, enkä mä kestänyt enää. Mä halusin tortillaa ja sitä mä myös sain! Mä teen tortillani näin, just tässä järjestyksessä :'D


tortilloja
guacamolea
salsaa
salaattia
paistettuja broilerin hunajamarinoituja fileesuikaleita
ananaspaloja
kurkkua
tomaattia (erittäin hienoksi pilkottuna)
punasipulia
fetaa
paljon kermaviiliä

Guacamoleen tuli:
yksi kypsä avocado
yksi tomaatti
puolikas (tai yksi kokonainen pieni) sipuli
yksi valkosipulin kynsi
sitruunamehua
mustapippuria
suolaa
paprikamaustetta
tabascoa


 
Guacamolea varten sipuli ja valkosipuli hienonnettiin, tomaatti pilkottiin myöskin erittäin pieneksi. Kaikki muussattiin avocadon kanssa sekaisin ja mausteita mutu-tuntumalla oman maun mukaan :3 Oli niin kova nälkä, että tortillat menivät, ennen kuin ehdin kuvaa ottaa!

Jälkiruoaksi teimme edellisviikonlopun mustikka- ja omenasadosta piirakat, yksi kumpainenkin. Niin yksinkertaisesti kuin vain mahdollista ja silti niin hyvää! <3

Mustikkapiirakka:
yksi paketti murotaikinaa
n. 2dl mustikoita (tuoreita hehe)
sokeria

Omenapiirakka:
yksi paketti murotaikinaa
monta (7? 8? 9?) kotimaista omenaa
kanelia
sokeria


Tuli piirakoiden uunissa ollessa käytyä kirpparilla ja tällanen löytyi eurolla. Lisää piirakoita :D









Molempia varten vuoka voideltiin juoksevalla margariinilla. Taikina levitettiin vuokaan, piirakan tähdet siihen lepäilemään ja sokeria (ja kanelia) päälle juuri sen verran kuin tuntui hyvältä. Kaveriksi vispattiin vaniljavaahtoa tottakai ♥





Tortilloja meni. Piirakkaa meni. Illalla, kun tortillalevyt olivat loppuneet, mutta täytteitä oli vielä yhteen jäljellä (kanaa ja ananasta lukuunottamatta), tein ratkaisun kasata kaikki aineet Reissumiehen päälle. Se oli hyvää!!! (voi miksi, miksi rupesin kirjoittamaan tätä postausta nälkäisenä.......)




Sunnuntai valkeni, ja aloimme äidin kanssa pohtia, mitä tänään syötäisiin. Äiti sanoi, että ne eiliset tortillat olivat kyllä hyviä, hän oli niitä vain yhden syönyt. Ja niin me käytiin kaupassa ostamassa lisää tortillatarvikkeita ja syötiin samaa mitä eilenkin :D Ei valittamista! Päästiin kokkaamaan ensimmäistä kertaa uudessa keittiössäkin ;) Salaatti oli jotenkin onnistunut paleltumaan jääkaapissa, joten ilman sitä mentiin. Silti ovat ne tortillat aina niin taivaallisia makuelämyksiä!


 






Mitä teidän tortillojen täytteeksi tulee? Mitkä ovat teidän lempiruokia?
(nyt menen kotiin, äiti on kuulemma ostanut vielä lisää tortillatarpeita.. :D ja ette ikinä arvaa mitä keskiviikkona on kouluruokana ;) )





tiistai 16. syyskuuta 2014

While Your Lips Are Still Red (video)





Kun mä vajaa kaksi vuotta sitten tämän blogin perustin, oli mun pohjimmaisena ajatuksena päästä "mainostamaan" täällä mun musiikkia ja puhua siitä ylipäätään. No se ei nyt ole hirveän hyvin onnistunut, ja nykyään panostan blogiin enemmän kuin musiikkiin ja biisien tekoon. Nyt kun muutama päivä sitten selailin mun koulukaverini Nomi Enckellin Instagramia, muistin taas miten ihania musahommat ovat, miten mahtava se fiilis on, kun saa biisin valmiiksi ja jakoon. Samalla haluan myös muistuttaa teille, että ensisijaisestihan mä en ole bloggari, vaan laulaja ja pianisti. Pianoakaan en ole nyt pariin vuoteen pahemmin soitellut, kun bändissä laulan enkä koulussakaan pianoa soita. Soittamiseni siis rajoittuu pianotunteihin ja satunnaiseen pimpotteluun kotosalla. Silti musiikki on mun rakkaus, tulee aina olemaan. 




Niin siis, tajusin tässä, että mulla on koneella hirveä kasa julkaisemattomia keikkavideoita, jotka vain syystä tai toisesta ovat jääneet julkaisematta (samalla selailulla löysin hienoja kuvia toissa syksyltä, joista saatte tässä nauttia :'D). Nyt mä annan teidän ihailla mun laulutaitoja parin vuoden takaa. Näitä vanhoja videoita on nyt tulossa enemmänkin, mutta ensimmäinen on Nightwishin While Your Lips Are Still Red




Ottaen huomioon, että olen ollut älyttömän suuri Nightwish -fani koko elämäni (tokan luokan ystäväkirjassa olen kirjoittanut lempibändin kohdalle Nighwish), on uskomatonta, että tutustuin tähän mestariteokseen vasta, kun lauluopettajani ehdotti sitä mulle yksi laulutunti. Rakastuin heti biisiin, vaikken ollut koskaan sitä Nightwishin esittämänä kuullutkaan. Rakastuin vielä enemmän kuultuani Marcon ihanan äänen laulavan tätä. Meni vuosi-pari, ja matineabiisejä mietittäessä mulle tuli mieleen tämä. Se on haastava, testaa mun äänen rajoja, mutta kuitenkin pystyn sen vetämään. Ja voi kun se on niin kaunis ja ihana ja Nightwishia ♥. Tämä on siis keväältä 2013, puolisentoista vuotta sitten. Mä olin tuolloin 14 :). Äiti ei oikein osannut käyttää kameraa, joten video on kolmessa pätkässä. Onneksi ekaan on tallentunut lähes koko biisi :D Ja ehkä vain parempi, että loppu jää kuulematta ;). Biisi on siis tehty elokuvaan Lieksa, mä laulan, mua säestää pianolla joku Iikka-niminen pianisti, ja paikka on Pop&Jazz -konservatorion kahvila. Enjoy :)




Ja ennen kuin tuomitsette tämän täysin syyttömän biisin kokonaan, kehotan teitä käymään kuuntelemassa se oikea versio :D aaah toi parta ♥_♥

maanantai 15. syyskuuta 2014

Kullanmuru pahvilaatikossa

Se on ihana. Se on kaunis. Se on juhlava. Se on iso. Se on vaalea. Se on täydellinen. Se on täällä.




Keskiviikkona 3.9. minä sen löysin täältä. Koko päivän 4.9. ihailin sitä, näytin kavereilleni, pohdin sen mahdollisuutta olla se oikea, ja jos se olisi se, minkä värinen unelmani oli. Samana iltapäivänä tilasin sen (ja myöhästyin hitusen laulutunnilta sen takia..:D). 5.9. esittelin näitä pohdintojani teille täällä. Ja 11.9., vain viikkoa tilauksen tekemisesä, se saapui.




Mun vanhojen mekko. Kaikki sujui lopulta niin paljon helpommin, mitä odotin. Ensin hermoilin, miten mulla ei ole pukua eikä ole paria vaikka kaikilla muilla oli, meinasin harkita jopa vanhojen tanssimattajättämistä, ihan vain koska mä en montaa sataa euroa yhden päivän laittautumisiin ole tuhlaamassa, jos en saa viettää sitä mun kullan kanssa. Viikkoa myöhemmin mulla oli molemmat, ja suuri kivi oli poistunut rinnaltani. Valtakunnassa kaikki hyvin. Vielä pitää kengät löytää, miettiä korut ja meikit ja hiukset ja kynnet ja takit ja sukkahousut ja kaikki mahdollinen maasta taivaaseen. Onneksi on vielä viisi kuukautta jäljellä. Vielä. Muistuttakaa mua tästä sitten neljän kuukauden päästä :D.

Tässä saatte nähdä palasia mun rakkaudesta <3 :












Lälläslää, enempää ette tällä kertaa saakaan! Mun kaveri sanoi, ettei halua näyttää pukuaan etukäteen kaikille ja musta tossa on hyvä pointti. Tottakai te kaikki jo tiedätte, millaisen puvun tilasin, mutta sitä ette saa vielä tietää, millaisen puvun sain, millaiselta se mun päällä näyttää ;) Oon ehkä vähän katalaketale mutta minkäs teet. En olisi uskonut, että mä tähän kykenen, varmaan se kuva tänne lipsahtaa jossain vaiheessa. Mutta hei, helmikuihin! :*

sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Vihroinki mettään!


Eilen aamulla aikainen herätys ja autohon. Ajettiin Pukarolle vanhaan kunnon tuttuun sienipaikkaan, tavoitteena palata kotiin monien sangollisten/pussillisten/taskunpohjallisten erilaisia sieniä ja metsänantimia kanssa. Yhdentoista jälkeen saavuimme mehtään, valmiina ottamaan kaiken, mitä löydämme!


Ja paskat me mitään löydettiin. Sienet oli huonoja, tai myrkyllisiä, tai limaisia. T äiti. Mä onneksi bongasin pari hyvää mustikkamätästä. Siihen mä sitten jäin niitä poimimaan, kun äiti kuumeisesti yritti niitä sieniä löytää. Jossain vaiheessa se sieltä alkoi huutelemaan että pitää vaihtaa paikkaa, kun ei mitään löydy, vaikka mä olin ahkerasti poimimapuuhissa! Sitä taisi vain ketuttaa, kun kerrankin mä löysin jotain ja se joutui vain seisomaan tumput suorina >:D
 




No sitten paikkaa vaihdettiinn, jopa niinkin kauas kuin tien toiselle puolelle.  Välissä syötiin tottakai pikkasen eväitä <3 Ei kyllä niitä sieniä ollut sielläkään. Mustikoitakin oli vähemmän, mutta ne olivat paaaljon isompia. Ja okei kyllä niitä oli ainakin yhtä paljon! Taas äiti kiirehti paikkaa vaihtamaan, vaikka mulla oli selkeästi poimimiset vielä täysin kesken! Ihme kiireilyä, metsässä kuuluisi rentoutua ja olla ihan rauhassa :)


 Käytiin Pukaron paronilla pyörähtämässä, ja sitten ajettiin Artjärven puolelle parilla hautausmaalla käymään. Kukat ja kynttilä äidin isovanhempien luokse. Hämmennyin niin pahasti, ajettiin sellaisen omakotitalon ohi, ja talon edessä oli noin 6-vuotias poika hyppimässä trampoliinilla. Näytti aivan mun serkulta pienenä (terkut Teemu jos luet tätä, löysin sun mini-me:n! :D).


 Vielä käytiin yhden vanhan perhetutun luota hakemassa monta säkillistä omenia (vai omenoita? O.o) ja suunnattiin sitten kotia päin. Inhottavaa oli, kun tuolla maalla ne tiet olivat niin kuoppaisia ja mutkaisia, ettei mun pää (eikä maha) oikein pysynyt perässä. Pääsipäs yksi niistä omenoista näkemään maailmaa tien viereen! :) Kohta oltiinkin onneksi jo kotona, ja pääsin rauhassa sänkyyn lepäilemään, lukemaan kirjani loppuun ja katsomaan Frendejä. Chandler ja Monica vain kosivat ja pillittivät ja siinä pillitin mäkin. Voi miten ihanaa <3

Metsäreissun saldoista mulla ei nyt ole kuvia, mutta jotain tällaista se oli:

Sieniä (kangashaperoita tai jotain sellaisia): n. 10 kpl
Mustikoita: pariin piirakkaan
Omenoita: neljä muovisäkillistä (saa tulla hakemaan, hyviä on!) :D



Tänään päästiinkin koululle nautiskelemaan kuorotreeneistä, ei sen enempää kuin seitsemän tuntia..:) Yllättävän nopeasti sekin sitten meni :) ! Ainakin sapuskat olivat kunnossa ;) Kiitos vielä, oli ihan mahtavaa ♥




 
 
Whatcha dooin Ezelius..? :'D


Omenia vai omenoita? Tortillat vai tacot? Mustikat vai puolukat?