Ei puku naista pahenna, jos ei nainen pukua

Kuten suurin osa (lukiolaisista) varmasti tietääkin, ykkösluokkalaiset juhlivat koulujen alkua nasutuksissa, ja abit heittelevät karkkipommeja penkkareissa. Ehkä spesiaalein lukiohetki on kuitenkin meillä kakkosilla, Wanhat nimittäin. Wanhojen tansseja ollaan seurattu ekasta luokasta lähtien. Ollaan kavereiden kanssa ihailtu ja vertailtu prinsessapukuja ja kikkurakampauksia, kikapoita ja macarenoja, ollaan lauleskeltu useita päiviä tanssien jälkeen. Aina siellä pääkopassa on piillyt se yksi ajatus: joku päivä tuolla ollaan me.

Se joku päivä on perjantaina, 13.2.14 (hui perjantai 13). Edellisenä päivänä penkkareita viettäneet abit ovat left the building, ja meistä tulee nyt niitä vanhimpia, hence the term Wanhat. Se on meidän päivä loistaa, meidän vastine "promeille" tai "balleille". Tuohon päivään on nyt reilu viisi kuukautta, mutta valmistelut ovat jo kovassa käynnissä. Meillä tytöillä siis ainakin :D. Haasteellisinta on parinmetsästys, monissa kouluissa kun sukupuolijakauma on pahasti kallellaan, ja tyttöjä on about tuplasti poikien määrä. Nopeimmat ovat napanneet parin jo vuosi sitten, jotkut ovat vielä ykköspoikien kimpussa, kovasti taivutellen jotakin niistä tanssimaan kanssaan. Nyt, kun oon vihdoinkin saanut oman Alexanderini suostumaan mun tanssipariksi, voin keskittyä siihen toiseen olennaiseen.

Se puku. Mä niin suunnittelin ryhtyväni tähän ajoissa, ettei edellisellä viikolla tarvitsisi taas hädässä panikoida ja etsiä the mekkoa. Ihan niin hullu kuin Ella en kuitenkaan suunnitellut olevani, se siis hankki mekon hiihtolomalla Jenkeistä. Hehe, hehe. Ei paineita ollenkaan. Ps se on ihana se sen mekko 😍. Sitten eräänä kauniina päivänä Facebookiin ilmestyi meidän koulun wanhojentanssimekkoryhmä, ja tajusin pretty much jokaisella olevan jo mekko. Ja kun mä en edes tiedä, millaisen haluisin. Meillä oli plääni äidin kanssa, että mennään syyslomalla metsästämään mekkoa Tallinaan, mut entä jos en löydä mitään sieltäkään?

Halusin olkaimettoman mekon. Ehkä. Oon nähnyt kuin paljon ihania yksi-, ja kaksiolkaimisia ja jopa ihan hihallisia mekkoja etten siitäkään voinut olla varma. Ehdottomasti korsettimallinen, vetoketjuista mekkoa on vaan mahdoton saada istumaan juuri täydellisesti. Mun mielestä korsetit näyttää lisäksi myös tosi kauniilta :) Suora helma on mulle liian tylsä, mä haluan sen yhden päivän olla prinsessa. Halusin tylliä tai jotain sen tyylistä. Halusin leveän helman, halusin viedä vaatteeni kanssa kohtuuttomasti tilaa. Okei kuitenkin joku raja pitää olla :'D. Haluan tuntea itseni kauniiksi. 

Kaisla on tämän tilaamassa...Rakastan!! <3

Sitten kun sen täydellisen yksilön löytää, pitäisi osata vielä se oikea väri. Mun silmään on ensimmäisenä tarttunut kaikki hempeän vaaleanpunaiset ja -keltaiset luomukset. Yhtenä yönä näin unta itsessäni persikanpinkissä mekossa, joka mulla löytyi kaapista myös turkoosina (se oli ihana). Halusin vaalean mekon, vaikka todennäköisesti tummat sopisi mulle aika hyvin. 

Eilen oli ihana päivä. Tein vihdoinkin päätökseni ja tein tilauksen. Ihailkaa, mun tuleva wanhojenmekko:

Tämä on ihana. Oon nyt viimeiset kaksi päivää kävellyt kännykkä kädessä, vuoroin ihaillut tätä kuvaa ja vuoroin antanut toisten ihailla. Mulla oli kova sisäinen taistelu kuvassa olevan värin ja vaaleanpunaisen välillä, mutta tähän mä lopulta päädyin. Lisäksi ostin pukupussin ja alushameen, postikuluineen ties mistä toimitettuna yhteensä parillasadalla selvittiin. Jänskättää vähän, parin viikon päästä pitäisi tulla postissa ♥ Vielä en tiedä, laitanko kuvaa tänne mekosta mun päällä, vai odotanko wanhoihin. Hyvin mahdollista etten jaksa odottaa :D

Mitäs pidätte? Ootteko te jo omanne hankkineet? :)

(kuvat täältä)