Samalla tavalla vai eri tavalla?

Mä olen sellainen ihminen, joka tykkää tutusta ja turvallisesta ja kaihtaa kaikkea uutta ja vierasta. Uusia bändejä en uskalla kuunnella, jos ne eivät olekaan hyviä. Niin kuin en lue vieraita kirjojakaan vierailta kirjailijoilta, pitäydyn samoissa vanhoissa, kertaalleen hyväksi todetuissa opuksissa. Ulkomaanlomakohteissakin olen aika nihkeä uusien maiden suhteen (johtuu ehkä siitä, että kaikki vierailemisen arvoiset paikat on jo kokeiltu). Sama koskee ruokia, juomia, elokuvia ja joskus jopa ihmisiä. 

Toisaalta joissain tilanteissa valitsen juuri mieltymykseni vastaisesti, koska ei aina voi tehdä samalla tavalla. "Mä kuuntelen niin usein Nightwishia, kuunnellaan vaihteeksi Paramorea. Sitä ekaa levyä, koska en mä sitä koskaan muuten kuuntele." "Mä ostan tämän paidan nyt tällaisena rumana rusehtavan sävyisenä, koska musta on liian mainstream." (true story) "Tehdään vaihteeksi kanapastaa, kun me tehdään aina sitä kanaa ja riisiä." Lopputulos: kanaa ja riisiä ei olla tehty varmaan puoleen vuoteen, vaikka se on yksi mun bravuureista, vaatekaapista löytyy miljoona satunnaisen väristä paitaa eikä yhtään oikeasti kivan väristä vaikka sellaisiakin olisi kaupasta löytynyt ja Nightwishia kuuntelen aivan liian vähän.

Kuva liittyy. Tai ei. Kuoleman varjelukset ruisnachossa jos joku ei tajunnut.

Viime aikoina olen alkanut jälkimmäiseen tehdä jonkinsortin muutosta: jos kerran yksi asia on selkeästi ylitse muiden, mitä sitä kieltämään. Joten kyllä, voit koristella vihkoasi lempivärilläsi, eivät ne muut värit siitä suutu ja opiskelukin tuntuu mukavammalta. Kyllä, vaaleanpunainen voi oikeasti olla se oikea vaihtoehto, vaikka se jonkun mielestä olisikin liian lapsellinen, liian tyttömäinen, liian "perus". On okei tykätä samasta mistä muutkin. On okei tykätä ihan eri asioista mistä muut. On okei tehdä juuri ne valinnat jotka just sua sillä hetkellä miellyttää. 

Ja mitä siihen ensimmäiseen tulee, ja mistä sain idean tähän kirjoitukseen: kävin tänään Subissa. Otin hunajakauraleivän, vaikka en muistakaan yhtään kertaa, jolloin olisin ottanut jonkun muun kuin juusto-oreganon (koska mitä sitä hyvää vaihtamaan). Otin samat kasvikset kuin ennenkin, tällä kertaa lisäksi myös paprikaa (ennenkuulumatonta). Kastikkeen suhteen sentään pysyin samassa vanhassa, vaikka lähellä oli etten sitäkin olisi vaihtanut. Plot twist: oli hyvää.