Kesä kesä, kaikki kuulolla!

Kesäloma, se on nyt! Se tuntuu vaan niin oudolta, lukiossa kun ei ole suurta, pitkittynyttä valmistautumista lukuvuoden loppumiseen ja kesäloman alkuun, eikä säätkään ole vastanneet niitä kesäisimpiä, perinteisiä viimeisen viikon helteitä. Vaikea on käsittää, että kouluun palataan vasta elokuussa, eikä ole enää läksyjä tehtävänä eikä aikarajoja lähestymässä. Äiti lähtee huomenna mökille, ja koska mun kesätyöpaikka lähellä Alen kotia, majauduin mä kamoineni tänne nyt ainakin viikoksi!

Kesäloma tarkoittaa vapautta. Maanantaina mulla kylläkin alkaa ne työt päiväkodissa, mutta töissä on se hyvä puoli, että hommat loppuvat oikeasti siihen, kun vuoro loppuu, ja vapaa-aika on juurikin vapaa-aikaa. Vapaa-aika vihdoin tarkoittaa blogiaikaa, ja että saan pitkän hiljaisuuden jälkeen palata kunnolla kirjoittelemaan teille! 

Suuria suunnitelmia onkin luvassa. Sama vanha blogi pysyy. Postauksien suhteen mulla on jo monen monia suunnitelmia, postaussarjoja ja kauan luonnoksissa odotelleita, lähes valmiita tekstejä. Aikaa ollessa enemmän tulee tekstejäkin totta kai enemmän, ihanaa!

Suurimmat muutokset ovat kuitenkin ulkoisia. Sunnuntaiksi All You Need Is Imagination sulkee ovensa. Sunnuntain aikana teen jos jonkinlaisia muutoksia ja säädöksiä blogin ulkoasuun ja muihin sellaisiin, kirjoittelen postauksia luonnoksiin ja myös jotain muutakin. Maanantaina, 1.6.2015, blogi aukeaa uudelleen, osoitteessa pannariblogi.blogspot.com, nimellä Pancake Palace. Otin asioista selvää, ja ikävä kyllä tämä vanha osoite ei automaattisesti ohjaudu uuteen osoitteeseen, joten ottakaas kaikki pannariblogi.blogspot.com ylös muistiin! Maanantaina kirjoittelen sitten tuossa uudessa osoitteessa, ja kerron myös, mistä nimi Pancake Palace oikein tulee.

Nyt viikon lyhyiden yöunien jälkeen käperryn vihdoinkin nukkumaan tuon toisen höpön viereen, eikä tarvitse herättää! Hyvää yötä ystäväiseni ♥

Tiedättekö sen tunteen, kun liikaa hommia ja liian vähän aikaa ja AI ONKO MEILLÄ JÄÄTELÖÄKIN?

Moikkelismoi! Otsikostakin sen jo huomaa että sekava postaus tulossa. Inhoan kirjoitella tällaisia postauksia, mutta faktahan on, etten ole tänne viime aikoina pahemmin kirjoitellut. Olin tällä viikolla neljä päivää Pariisissa (siitä lisää myöhemmin, useampaan otteeseenkin varmasti), ja nyt olen koko viikonlopun yrittänyt raapia kasaan yhdeksää (!!!) psykologian esseetä. Tähän mennessä neljä enemmän tai vähemmän valmista, ja palautuspäivä puskee päälle milloin muulloinkaan kuin huomenna. Ja koska siinä ei ole tarpeeksi hommia, on mun pidettävä kirjaesitelmä tiistaina kirjasta, josta mulla on parisensataa sivua vielä lukematta. Päälle vielä Ranskan-matkalta jääneet rästihommat ja se, että upeasta säästä huolimatta olen kyhjöttänyt koko päivän sisällä yöpuvussani (joka on muuten maailman hienoin yöpuku ikinä, Mikki ja Minni ja kaikkea), ei voi muuta sanoa kuin että rakastan koulua.

Joten nyt kun kaikki hommat kasautuvat päälle, pidän (jälleen uutta) taukoa, katson (kuudetta jaksoa tänään) Näkijää ja syön suklaa-banaaninmakuista jäätelöä. Haaveilen kesälomasta, joka halleluja alkaa kahden ihanan viikon päästä. Nämä kaksi viikkoa saa blogi vielä olla hieman hiljaisempi, mutta sitten alkaa paljon aktiivisempi blogiaika! Ja siihen lupaan paaaljon blogiylläreitä ;)

Mutta siitä ei nyt sen enempää. Pysykää kuulolla, sillä 31.5. blogissa räjähtää! Kerron tässä ajan mittaan varmaankin lisää, tässä vaiheessa sanon vain sen, että suuret on suunnitelmat!

loppuhuomautuksena vielä sellainen, että voihan vitsinpimpulat miten mä rakastan tätä mun kameraa! *sydänsilmähymiökertaamiljoona* (ja nyt myös ymmärrän sen, että blogger tuhoaa laadun. mä selvitän tän asian, heti kun on aikaa.........eli....se nähdään sitten. hyvät viikot teille kaikille! <3)

Superihaniarakkausuutisia!

Mulla on tällä hetkellä luonnoksissa melkeinpä julkaisua vaille valmis postaus otsikolla "Kerro mulle mikä on hyvä kamera". Siinä selittelen taas mun onnetonta kameratilannetta, pohdiskelen, millaisen kameran haluan ja toki kysyn teidän mielipidettä, koska teidän joukossa on varmasti sellaisia ihmisiä, jotka näiden asioiden päälle ymmärtävät.

Sitä postausta ei kuitenkaan julkaista. Koska kuten nopeimmat Instagramista ehkä jo huomasivatkin,

mä

ostin

eilen

uuden

kameran

!!!!!!!!!!!

Mun uusi rakkauteni on Olympus OM-D E-M5. Lisäksi paketissa tuli kaksi objektiivia, M.Zuiko 12-50mm f/3.5-6.3 EZ ED ja M.Zuiko 40-150mm f/4-5.6 R ED. Mutta miksi mä ostin tämän nyt, kun kovasti olin suunnitellut kamerakauppoja kesä-heinäkuun vaihteessa, kun kesätyöpalkka ropsahtas tilille (niin mä sain kesätöitäkin, en ole tainnut sitäkään kertoa blogissa!!!). No mä kerron salaisuuden. Oikeasti äiti maksoi sen. Mutta mä silti maksan hänelle takaisin niistä kesätyörahoistani. Puolet olen jo maksanut mun säästöpossusäästöistäni. No mutta miksi me nyt tehtiin näin vaikka suunnitelmat olivat ihan eri?

Koska bongasin Rajala Pro Shopin sivuilla ihan hullun tarjouksen! Niin kuin varmaan aika moni tajusikin, kahden objektiivin kamerapaketti kuulostaa aika kalliilta. Ja niinhän se olisikin ollut, 1673€ normaalihintaisena. Jotenkin ne Rajalan tyypit kuitenkin olivat varmasti menneet sekaisin, sillä me maksoimma tuosta samasta paketista viisisataayhdeksänkymmentäyhdeksän euroa. 599€ siis. Joten kun kamerapaketti, joka vastaa monilta osin sitä, mitä oli suunnitellut ostavansa (alunperin ajattelin E-M10:ä, yhdellä objektiivilla toki, Verkkiksestä hintaan 699€) on lähes 1100€:n alennuksessa, ei siinä paljoa muita vaihtoehtoja jää, kuin raahata äiti kamerakaupoille :D Myöhemmin meinaan vielä hankkia tuohon kaveriksi 45mm kiinteän objektiivin, jolla saa esimerkiksi aivan mahtavia muotokuvia.

Mitä tämä täällä blogissa käytännössä merkitsee? No, toki laadukkaita kuvia kännykkäpaskalaadun sijaan! Yhden kuukausia luonnoksissa olleen postauksen julkaisua. Parempaa postaustahtia. Enemmän postausintoa ja -inspiraatiota. Lähes täydellinen (okei se nähdään sitten) ulkoasun päivittyminen. Paljon jänniä blogijuttuja, mistä ette osaa kuvitellakaan!

Olen tällä kameralla myt vuorokauden kuvaillut, ja voin sanoa olevani rakastunut. Pari ongelmaa mulla kuitenkin on: Haluaisin kovasti nähdä ku at suoraan näytöltä heti ottamisen jälkeen, ja mahdollisuuden kuvata katse näytössä, ei silmä etsimessä (ymmärsikö joku, mitä meinasin?). Yritin kovasti asetuksia selaila, mutten vielä ainakaan ole mitään löytänyt. Mutta pikkuhiljaa opitaan lisää, ja jos teiltä löytyy vinkkejä tai vastauksia ongelmiini, niin pistäkäähän kommenttia tuohon alas! <3

Hyvää syntymäpäivää Ellalleni!

Muistan mun ekan koulupäivän. Mulla oli päässä huivi ja innoissani kerroin heti opettajalle, että mulla on tänään nimpparit. Koulupäivän jälkeen meille tuli vieraita ja äiti oli tehnyt pizzaa.

Mä muistan myös sut. Okei en mä oikeesti muista, mä muistan vaan tosi selkeästi yhden mun äidin ottaman valokuvan, jota en nyt löytänyt mistään. Muistan sut juttelemassa Iidan kanssa, muistan sun iskän nojailemassa ikkunaan luokan takana.

Sä olit ihana. Sä olit fiksu, muttet näsäviisas. Sä olit kiltti ja kaveri kaikille. Me ei pyöritty vielä niin paljoa yhdessä, meillä oli omat porukkamme, mutta sä olit silti niin ihana ja mukava mulle. Tokalla luokalla olin jo sitä mieltä, että oot mun paras kaveri, vaikka olit käynyt meillä ehkä kerran. Sä olit vaan kivempi kuin kukaan muu. Ja kauniimpi. Ei sillä että sillä muka jotain väliä olisi ollut.

Muistan meidän ihanan ala-asteen. Muistan sun supercoolin harmaan simpukkapuhelimen, jossa oli ABBAa ja Hannah Montanaa. Muistan kun me käveltiin niitä aitoja pitkin ja kuunneltiin Mamma Miaa. Muistan kun sanottiin ensin joku sana, ja aina sanottiin joku toinen sana joka siitä tuli mieleen ja päädyttiin ihan johonkin toiseen sanaan. Muistan kun ajateltiin jotain opettajaa tai pelikorttia ja toisen piti arvata, mitä toinen ajatteli. Muistan kun kysyttiin aina, mikä biisi sun päässä soi nyt :D

Ja se Hannah Montana. Voi Hannah Montana! Musta tuntuu, että meidät tunnettiin niinä "Hannah Montana -tyttöinä" tai jotain :'D! Ja se meidän ikuinen kisa kummalla on enemmän fanikamaa. Mulla oli ne monen monen monet t-paidat, reppu ja avainlenkki (on btw vieläki xD), vihko ja toinenkin. Mutta sä olit silti aika hyvä kilpailija, sulla oli DVD:t ja CD:t, eikä muulla kauheesti ollukaan väliä.

Muistan, kun taisin antaa sulle jonkun match match best friends -rannekorun, ja sait idean, että joka viikko pidettäis koulussa sellainen samispäivä, jolloin laitettaisiin samanlaiset vaatteet. Taidettiin yhden kerran suunnitella sitä, ja sitten se jäi. Muistan kun yläasteella me kuulemma näytettiin niin samalta takaapäin, ettei meitä tunnistettu toisistamme. Muistan kun puhuttiin aina hirveen pitkiä puheluita, soitin sulle joskus Tunisiasta ja juteltiin 40 minuuttia! Muistan kun lähetin sulle Thaimaasta monta sivua pitkän kirjeen, jossa selostin tarkasti kaiken, mitä me oltiin siellä tehty.

Muistan Pekka Malmintutkijametsästäjänmikälieolikaan. Muistan meidän parikoepanostulset, ja sen miten onnistuin möläyttämään meidän olevan aina toistemme pareja, jolloin Terhi päätti alkaa arpomaan parit. Muistan kun pelattiin matikantunnit ristinollaa. Arttu ei voittanut koskaan.

Muistan meidän nimpparimansikkapiknikin salaa portaikossa. Ja sen upean synttäripaketin, minkä Ronja ja Kaisla antoi sulle mäkissä. Muistan kun aina halusin teillä pelata Singstaria, mutta sä aina sanoit ettei se käy sun äidille. Ja silloin, kun me pelattiin Monopolya joku kolme tuntia, kunnes mun piti lähteä. Sä aina voitit mut kaikessa, mua vähän ärsytti. Mä muistan sen hienon synttärilahjan, mikä mun piti antaa sulle, kun täytit 16. En kuitenkaan saanut sitä valmiiksi ennen lähtöä. Ehkä sä vielä joku päivä sen saat!

katopa mitä löysin :D

Muistan kun halusit aina leikkiä talk show'ta meillä. Jakso alkoi sillä, että lauloin mikkiin October and Aprilin vikan lainin, jonka jälkeen tulin istumaan sua vastapäätä, kun haastattelit mua. Otettiin se varmaan kymmenen kertaa uusiksi, eikä koskaan päästy yhtään pidemmälle! Muistan kun tehtiin biisejä, käytiin bänditreeneissä, esitettiin niitä luokalle. Soitin mun uudet biisit aina sulle eka. Varmaan suurin kohteliaisuus mitä oon kuullu oli se, kun sanoit Little Chancen olevan sun lempibiisi. Parempi kuin One in a Million, sanoit. Muistan kuorotreenit, oltiin aina kakkosäänessä. Paula antoi meille suklaata, ei vaan saatu vahingossakaan kertoo kenellekään (hups).

Muistan kun pidettiin Vilille ristiäiset. Muistan sen sun hienon vihreän paidan, jossa oli printtivyö. Se oli maailman coolein. Sitten sä hukkasit sen, sulla oli se vain kerran päällä. Muistan kans sun Tengo la camisa negra -paidan. Sekin oli supercool. Muistan meidän Madagaskar-esitelmän ja Venäjä-esitelmän ja Puola-tutkielman. (muistan kun me vaan vedettiin kymppejä kaikista kokeista ihan yolo vaan) Muistan miten meidän keskiarvot oli monta kertaa putkeen tasan samat. Sitten sä menit ohi. Sitten mä menin ohi. Sitten tuli lukio eikä keskiarvoista enää puhuta :D

Mä muistan niin paljon asioita etten enää muista, mitä mun piti tähän kirjoittaa. Ella rakas. Mä olen oppinut sulta niin hurjan paljon. Sä olet vaikuttanut muhun ihan hurjan paljoa. Sä olet mulle niin hurrrrjan tärkeä, oot aina ollut ja tulet aina olemaan. Mä muistan mun pikkusen Ellasen, joka vaihtoi sen vanhempien kanssa huoneita enkä koskaan ymmärtänyt miksi sun vanhemmat muka niin halusi tehdä. Mun on niin vaikea uskoa, että mun pikku Ella-rakas täyttää tänään jo kahdeksantoista. Sanon sulle saman, kun oon sanonu kaikille muille: vaikka oot täysi-ikäinen, ei tarkota että olisit aikuinen. Oot silti yhä mulle se sama pikku Ella kuin olit tokalla. Voi hurja miten paljon mä sua rakastan ja äääää ONNEA!!!!!!!!! Ihan järkyttävää tää kaikki, oon ihan shokissa :D! 

Oisin voinut tehdä kollaasin niin kuin kaikki muutkin. Mutta me voidaan todeta etten mä ikinä olisi tätä kaikkea saanut mahtumaan yhteen Facebook-päivitykseen.

Maailman parhainta syntymäpäivää maailman parhaalle Ellalle. Ja oot sitten kunnolla! ♥♥♥ :*!!!

Illallisella Kämpissä

Jep jep, päästiin lauantaina hienojen ihmisten joukkoon syömään! Okei no ei, ihana siskoni (aka siskoni mies) halusi tarjota mulle ja Alelle aterian työpaikallaan, Kämp Brasseriessa. He eivät olleet tätä ennen siis ollenkaan tavanneet, joten odotettavissa oli kunnon murkinointi luokkaa ensimmäisen asteen kuulustelu pikkusiskostani. Okeiokeiokei lopetan huonot vitsini tähän. En ole hauska. (hehehehehhhehehehhheheheheeheheheehehhehehehe.) Miljöö oli upea, ruoka taivaallista ja seura, no, seura oli totta kai vertaansa vailla. Saimme herkutella, rupatella, vaihtaa kuulumisia ja bongata julkkiksia. Ale ja Ansku tulivat ihanan hyvin toimeen ja saimme viettää ihanan, rentouttavan parituntisen kuunnellen Anskun ja hänen työkavereidensa välistä läppää, Anskun ja hänen miehensä välistä läppää ja no, milloin mitäkin.

Mä heti jo etukäteen ruokalistaa tiiraillessani olin alkanut tuntea järjetöntä vetoa listalla toljottavaa (:'D) kuhaa kohtaan, joten otin toki sitten sen, tarkalleen ottaen "Paistettua kuhafilettä, herkkusienimuhennosta ja piparjuurivoita". Ale otti burgerin, ja Ansku miehineen häränpihvit. Sain popsia muiden ranskalaisia mielin määrin, kuten yhteistä "Frisée- salaattia, uppomuna ja savukylkeä". Anskulle ei härkä riittänyt, vaan otti alkupalan, Nicoise-salaatin, pääruoan jälkeen. :D

Pääruoka hävisi, onni ja hyvä olo valtasi sisimpämme ja nälkä katosi suupala kerrallaan. Mutta kun nyt kerran Kämpiin syömään päästiin, emme me voineet lähteä jälkkäreitä syömättä. Kävimme tutustumassa kakkukärryyn, ja mun valinta oli miltei heti selvä. Muu porukka nautti Crème Brûléistään, ja mä sain eteeni ihanaakin ihanamman vanilja-juustokakun. Rakkautta. (nyyh tätä kirjoittaessa tuli ihan kamala ikävä mun juustokakkuani yhyyyyyyy.) 

Käytiin vessassa, ja mä onnistuin kanteen nojatessani painaa vessanvetopainiketta niin, että vessa huuhdeltui mun vielä siinä istuessa:D. Sanottiin heipat, ja kuultiin, että joku oli kuollut jäätyään metron alle, eikä metro pysähtyisi Herttoniemessä. Otettiin parit asukuvat metroasemalla metroa odotellessa, ja kaikista hienoista varasuunnitelmistamme (kuten se, että seilaisimme Siilitie-Kulosaari -väliä niin kauan että pääsisimme pois Hertsikassa) huolimatta se pysähtyi kuin pysähtyikin Herttoniemessä ja päästiin kotiin Alelle. 

Ihana ilta oli kuitenkin perheen kesken, pitää ottaa pian uusiksi! <3

ruokakuvaukset täältä

kuvat pikaotoksia kännykällä hämärässä ravintolassa, kiireessä syömään haluun kameraaaaaaaaaannnnnnn!

(p.s. jee pikkuprinsessa jeejee ihanaa <3 ja ette varmaan enää usko mua, piti tämä postaus jo sunnuntaina julkaista, että arvasin tytön nimen ihan oikein! olin aivan täysin sataprosenttisen varma, että toinen nimi olisi elizabeth ja kolmas diana, ekaks nimeks veikkailin myös marya ja margaretia mutta eilen ennen nimen julkistamista mulla oli äärimmäisen vahva charlotte-fiilis, ja charlotte hänestä tuli, ihanaa! ♥)

Glad valporg koska vappen ei ole ruotsia ja juhlapyhät kirjoitetaan pienellä

Meillä oli mukava vappu. Pitkien vapaiden aikana ollaan huiskuteltu huiskuja ympäri kaupunkia, syöty tortillaa ja munkkia ja juotu äitin simaa ja limua, pelattu paljon Mario Party 10:ä, syöty pihviä ja perunamuusia ja salaattia, katsottu Uunoa, nukuttu, katsottu David Hasselhoffia, nähty yhden jos toisenkin sukulaisia, tehty mahtavaa makaronilaatikkoa monen päivän tarpeeksi vain kympin budjetilla ja ihasteltu vuoden ensimmäisiä hiirenkorvia iiiiik kohta on kesä! Ihanat vapaat toisin sanoen ovat olleet, lomailu on mukavaa (jos niitä koulujuttujakin saisi joskus tehtyä...).

Ulkoasukin muuten lähti mukaan vapputunnelmointiin, tällaista rentoa, rempseää, vähän sinne päin -tyyliä. Mitäs mieltä ootte? :D