Kirpputorisunnuntai

Jotkut ehkä muistavat, miten viime vuonna bongasin Aleksis Kiven kadun ihanan kirppiksen, jonne joka sunnuntai sai vapaasti kuka vain mennä myymään veloituksetta, ja miten ihania löytöjä mä sieltä tein? (jotkut ehkä myös huomaavat avattuaan tuon linkin tuossa edellä, että oon ehkä vähän jopa kehittynyt tässä bloggausjutussa vuoden aikana :'D!) Tänä kesänä on taas harva se sunnuntai ollut tarkoituksena lähteä tuonne kirppikselle jos ei myymään, niin ainakin katselemaan. Kaksi viikkoa sitten satoi. Viime viikolla kävimmekin Kaislan kanssa piipahtamassa, mutta siitä seikasta, että koko Suomi mökkeilee juhannusviikonlopun, johtuen myyjiä oli paikalla ehkä viisi (joista yksi oli vanhan luokkalaisemme äiti. Onneksi ei tunnistanut meitä. Toivottavasti).

Tänään oli kuitenkin onneksi parempi tuuri. Puolenpäivän jälkeen lähdettiin äidin kanssa ajelemaan keskustaan päin, ja onneksi tehtiin! Aurinko paistoi ja neuletakki päällä oli aivan liian kuuma. Paitsi silloin, kun aurinko meni pilveen. Silloin neulekaan ei riittänyt, koska Suomi ja sen vihdoin alkava kesä! Myyjiä oli paikalla reippaasti, ja vaikka aluksi näytti siltä, ettei vielä kaikki olleet löytäneet tälle ihanalle myyntipaikalle, uusia kirppisvilttejä löytyi aina liuta toisensa perään. Löysin ihan kamalan paljon ihania vaatteita, ja jossain vaiheessa tajusin, miten kätevää oli, että mulla oli lompakossa ollut niinkin paljon kolikoita. No sanomattakin selvää, kolikot yksi kerrallaan karkasivat sieltä mun rahapussista, mutta mielestäni tein erittäin hyviä sijoituksia, vaikka pari mielenkiintoista vaatekappaletta jäikin odottamaan toisia omistajia. Vielä mä en kuitenkaa paljasta mun löytöjä, sillä ne ovat pesussa/odottamassa pesuunpääsyä, ja huomenna on tietenkin taas narniailua vuorossa!

Aleksis Kiven kadulla oli yksi kaverikin myymässä (jonka kanssa tein erittäin mukavia kauppoja), joka vinkkasi mulle Hakaniemen "maksa mitä tahdot"-kirppiksestä. Olin toki kuullut siitä aiemmin (= törmännyt Facebookissa ja hienoisesti kiinnostunut), mutten ollenkaan ollut huomannut sen olevan tänään! Joten kun Dallapén puisto oli koluttu läpi, ajettiin me seuraavaksi Hakikseen. Siellä kierreltiin ja kurkittiin jokainen viltinpäällynen läpi pariin otteeseen. Äiti osti kirjan (mainitsinko jo, että äiti osti ekalta kirppikseltä viisi kirjaa?), mutta mä en kuitenkaan löytänyt enempää kotiinviemisiä. Lompakko kiittää varmaan :D

Johtopäätös: Kirppistely on mukavaa. Varsinkin tällaiset ilmais-puisto-kirppikset, joissa hinnat ovat alhaisia ja myyjät nuoria ja hoikkia ja mullekin löytyy paljon mieluisia tavaroita. Mutta hei, lisää ostoksista huomenna! Ja Aleksis Kiven kadulle pitää ehdottomasti palata taas ensi viikolla. <3

Perjantai-illan ostokset

Tänään oli mun viimeinen työpäivä, ja vieläpä aika mukava sellainen! Kuukauden työurakka päättyi tunnin päiväuniin lasten keskellä, yhteen poikaan, joka sanoi että tulee ikävä ja ehkä nähdään vielä jos tuut käymään, ja toiseen poikaan joka lähti seuraamaan mua kun lähdin kotiin, kunnes aita tuli vastaan! Vihdoin koittavan loman kunniaksi mä päätin ex tempore lähteä illalla käymään Itiksessä vähän tuhlaamassa palkkaani, vaikka sen vasta ensi viikolla saankin! Okei, oikeasti olen pitkään kaivannut rannekelloa, ja nyt kun vihdoin olen taas innostunut lukemisesta ja saan vihdoin lähipäivinä mun monta kuukautta kesken olleen Insurgentin luettua, pitihän sitä lisää käydä hakemassa.

Jonkin aikaa sitten me oltiin kavereiden kesken shoppailemassa, ja silloin Denise osti itselleen Ur&Pennistä valkoisen rannekellon, ja yhtäkkiä mäkin halusin oman kelloni. Alunperin halusin ehdottomasti ruusukultaisen, mutta myöhemmin aloin kuitenkin kallistua valkoiseen rannekelloon, sen raikkauden ja täydellisen yhteensopivuuden jokaiseen asuun vuoksi. Tänään kuitenkin, kun lähdin Itikseen tavoitteenani palata kotiin rannekellon kanssa, totesin, ettei mun budjettiin sopivia, tyylikkäitä valkoisia rannekelloja löytyisi mistään, ja aloin jälleen harkita ruusukultaista. Myös hopea vaihtoehtona kävi mielessä, toisin sanoen halusin vain löytää hienon ja halvan kellon. 

Kellon metsästys alkoi vaikuttaa toivottomalta, ja sen lomassa toteutin mun toista tavoitetta, kirjahyllyni täyttämistä siis! Mua harmittaa ihan kauheasti, ettei Itiksessä ole enää antikvariaattia, se oli varmaan mun lempiliike koko kauppakeskuksessa. Varteenotettavia kirjakauppoja Itiksessä on siis enää vain Suomalainen ja Akateeminen kirjakauppa, eikä Suomalaisesta englanninkielisiä kirjoja kovastikaan löytynyt, ainakaan niitä, mitä mä etsin (englanninkielisiä koska ylppäripanostus). Akateemisesta onneksi löytyi etsimäni: Agatha Christietä ja John Greeniä englanniksi! Tuon Idän pikajunan arvoituksen olen muutama vuosi sitten lukenut suomeksi, ja on ehdottomasti yksi parhaista lukemistani Christien kirjoista. Greeniltä oon lukenut vasta yhden kirjan (haluutteko arvata, minkä?) ja senkin suomeksi, mutta Kaisla on tätä kehunut niin paljon, että monen kirjan välillä pohdiskeltuani päädyin Let It Snow'hun, jota on kirjoittanut Greenin lisäksi myös kaksi muuta kirjailijaa, Maureen Johnson ja Lauren Myracle. Stockalta sai onneksi vielä 20% alennuksen näistä kirjoista! (voi vitsi muuten kun nämä mun höpötykset vain venyvät ja venyvät..!)

Ostin ne kirjat ja palasin takaisin metrolle päin kaikkein mahdollisten koru- ja kellokauppojen kautta. Lopulta jämähdin Ur&Penniin, jossa onkin melko kattava kellovalikoima. Lopulta päädyin yksinkertaiseen, ruusukultaiseen rannekelloon. Samaan hintaan sain myös paketin, jossa mukana tuli kelloon sopiva rannekoru, joten totta kai sen otin myös! Kotimatka vähän hidastui, kun nainen oli Itäkeskuksen kohdalla jäänyt metron alle, ilmeisesti hän ei kuitenkaan onneksi ollut loukkaantunut pahastikaan! Metroliikenne kuitenkin seisoi, ja lopulta menin bussilla kotiin. Äsken katsoin vielä Poirotin, ja nyt on varmaan hyvä hetki mennä nukkumaan kaiken tän tarinoinnin jälkeen, haha! Hyvää viikonloppua kaikille, ja hyvää lomaa mulle! <3

p.s. muistakaa käydä kommentoimassa juhannusvitsipostaukseen hauskoja letkautuksianne, kommentoijille luvassa jotain hauskaa ;) ja pahoitteluni kuvien kamalasta laadusta, illalla olohuoneen valossa ja hurjat muokkaukset päälle... :'D

Kurkistus Narniaan #4 : Juhannuksen #OOTD

Juhannus tuli ja juhannus meni. Oli hauskaa ja saippuakuplia. Oli lämmin ja oli kylmä. Oli mekkofiilis. Näistä mun postauksista voisi päätellä, että mulla on aika usein mekkofiilis. Tällä kertaa mun valinta oli mun kuoromekko: yksinkertainen, tyylikäs, lämmin ja vilpoinen. Ystävälläni Essillä on samanlainen. Kirkkokeikoilla (ja keikolla ylipäätäänkin) vitsaillaan, miten mekkomme on erittäin antoisa etupuolelta. Mut ei sillä mitään väliä, mukava mekkonen on! Ja ihana oli juhannusaaton auringonpaisteessa kuvailla, mistään huonoista säistä tietoakaan!

Mekko H&M // Neule Prisma // Takki H&M // Kengät Converse

Ja nyt lupaan, että tämä oli viimeinen juhannuspostaus tälle vuodelle! Ja viimeinen mekkopostaus vähään aikaan, neljä mekkoa neljään viikkoon on kieltämättä aika kiitettävä määrä. Ehkä. Katsotaan. Kyllä mulla noita vielä tuolta löytyy! Ja käykääpäs kuulkaas kurkkaamassa tuo edellinen postaus ja heittäkää hauskoja kommenttejanne muiden (=mun) luettavaksi, innolla odotan, mitä keksitte ;)

Juhannus BTS

Niin kuin jo edellisessä postauksessa mainitsin, me otettiin juhannusaattoiltana paljon kuvia. Siis oikeasti paljon, alkuperäinen luku huiteli jossain viiden- ja seitsemänsadan välillä. Rankan poistelun jälkeen kuvia oli jäljellä 127, ja vasta silloin sain idean tähän postaukseen. Joitain "helmiä" säästyi, parhaat todennäköisesti ovat jo kadonneet muistikorttiavaruuteen. Mutta väliäkös noilla, pitäkää hauskaa. Tässä meidän juhannuksen viettoa behind the scenes. Ja paljon saippuakuplia.

Ja nyt pieni tehtävä sinulle, joka ikinä luetkin tätä postausta: keksi johonkin näistä kuvista (tai vaikka kaikista) joku hauska niihin sopiva caption, mitä tuossa tilanteessa voisi mahdollisesti sanoa tai tapahtua. Pistäkää niitä tuohon alle kommentteihin. Parhaat julkaisen kuvamuodossa myöhemmin täällä blogissa! Nämä kuvat eivät kyllä harmikseni siitä "parhaasta" päästä ole, mutta ehkä näistä huvia yhdeksi juhannukseksi riittää. Mukavaa uutta viikkoa teille kaikille ja pistäkäähän niitä kommentteja tulemaan, huomenna taas Narnia-postausta! <3

Juhannusta, ihmiset!

Jos  joku ei vielä huomannut, niin eilenhän vietettiin koko kansan suosikkijuhlaa, juhannusaatto siis! Meillä ei mitään kumoisia juhannusperinteitä ole, liekö oon kokkoakaan paria kertaa enempää nähnyt. Mökille piti mennä, sitten se peruuntui huonojen sääennusteiden vuoksi. Sääennusteet parani, ja lähteä piti uudestaan. No lopulta ei me kuitenkaan mihkään lähdetty, ja säätkin olivat ihan mukavat jopa täällä Helsingissä! Juhannusaatto meni  siis samalla lailla kuin toissavuonna, ja lähdettiin Kaislan kanssa kiertelemään Marjaniemeä juhannustaikojen perässä. Tavoitteena oli siis löytäää kukkasia tyynyn alle, ei vielä lähtiessä tiedetty, tullaanko keräämään seitsemää vai yhdeksää eri lajia. Makkaraa vatsantäytteeksi (okei kokeilin tuohon jotain miljoonaa sanavaihtoehtoa ja kaikki kuulostaa yhtä pöhköltä, höh!), kamera ja saippuakuplapullo matkaan ja menoks!

Pysähdyttiin heti Kaislan talon viereen leikkimään milläpä muullakaan kuin saippuakuplilla ja kameralla. Urheilukuvaus päällä otettiin ainakin 300 kuvaa tuolla yhdellä kadunpätkällä, joista vain muutama kelpuutettiin. Nähtiin sorsiakin samalla! Oli ihan liian hauskaa yrittää saada kameralla hienoja kuvia saippuakuplista ja vielä oikeaan aikaan!

Siitä jatkettiin kävelyä ympäri Marjaniemeä. Keräiltiin kukkasia, puhalleltiin voikukkia (ja otettiin siinä ainakin sata kuvaa lisää), bongattiin etanoita ja otettiin paaaaaaljon kuvia. Päädyttiin rantaan asti, ja siellä oli niin hurjan kaunista! Aurinko paistoi ja meri kimalsi, ei tietoakaan ennätyksellisen huonoista juhannussäistä. Linnut lensivät karkuun mun yrittäessä kuvata niitä ja Kaisla alkoi kiemurtelemaan hassusti mun yrittäessä kuvata sitä. Jotkut pikkupojat menivät jopa uimaan (tai ainakin seisoivat rannassa pelkissä uimahousuissa) ja me otettiin kuvia rantaan huuhtoutuvasta vaahdosta.

Käveltiin takaisin, otettiin lisää kuvia, juotiin pinkkiä Pommacia, hämmästeltiin Myyrän päättäväisyyttä hankkia itselleen housut, syötiin suklaata ja Mehukatin superhienoja mehujäitä, joita en ole koskaan ennen nähnykään ja totta kai katsottiin illan Poirot. Ei hullumpi juhannus, jos multa kysytään!  

Huomenna, jos säät sallii, voisi mennä kurkkaamaan Aleksis Kiven kadun kirppiksen meisinkiä! Viime vuonna oltiin muutaman kerran siellä myymässä, ja oli ihan mahtavaa, etenkin mun tekemien löytöjen osalta. Huomenna ei jaksa mennä myymään, mutta ainakin voisi käydä katsomassa jos taas tekisin huippulöytöjä viime vuoden tapaan! Nyt mä kuitenkin taidan jatkaa löhöilyä loppuillan, oon edelleenkin yökkärissä ja katson kahdeksatta jaksoa Näkijää tänään syöden samalla vesimelonia, kertooko jotain mun sosiaalisesta elämästä? :'D Lakkasin mä kynnetkin, tuli ihan hienot! Tän hetkinen haaste on vain tehdä oikeasta kädestäkin yhtä hieno, voiko mun elämä oikeasti olla näin tylsää? :D Nyt kuitenkin jatkan rauhassa Näkijän katselua, hyvää juhannuksen loppua kaikille! <3

Kurkistus Narniaan #3 : Pehmoisia nalleja

Tallinnasta ostin sen ihanan raitamekon lisäksi (tai niin, äiti osti mulle) Terranovasta superpehmoisen ja ylisöpön harmaan nallecollegen. Se on ihanan lämpöinen ja söpö ja pehmeä (okei sanoin sen jo), ja vaikka ajattelin ettei sellaiselle olisi kesällä kovastikaan käyttöä, niin tosiasiassa tuohan on juuri täydellinen Suomen ilmastoon, vilpoisiin kesäiltoihin, sateisiin kesäpäiviin ja vielä lämmittämättömään kesämökkiin. Ja toi on vaan niin ihana! Ja sanoinko jo, että ihan superpehmoinen? <3

College Terranova // Housut Bershka // Kengät Etnies // Reppu Kipling

Nyt oon reilun viikon taas taukoillut, ja yritän nyt taas palata kertomaan, mitä tässä on tapahtunut. Viime viikolla mun piti esimerkiksi postailla mun Operaatio Mummoutumisesta, mutta koska tajusin sen olevan hieman pitempi kuin yhden illan projekti, palailen siihen myöhemmin. #Operaatiomummoutumista (kuten kaikkea muutakin jännää) kuitenkin voi tarkemmin seurailla blogin Facebookista!

Ihanaa viikonjatkoa (aka vikaa työpäivää ennen juhannusta slash ihan tavallista lomapäivää) kaikille! ♥

Jos metsään haluat mennä nyt

Mun mielestä yksi kesän parhaita puolia on metsä. Juurien ja oksien seassa kiertelyssä, maisemien ihailussa ja kesäisen luonnon sniffailussa on vaan jotain erityistä. Siinä, että saa tuntea epätasaisen maan jalkojen alla, vähän ninjailla puronuomien yli. Siinä, että katsoo ympärilleen ja toivoo, että silmillä voisi ottaa kuvia, vaikka toisaalta siinä hetkessä on niin helppo olla ilman mitään nykyaikaisia vempaimia. Linnun laulu, oravat puussa ja muuta sellaista perusshittiä. Kyllä te kaikki suomalaiset tiedätte, mitä mä tarkoitan. Metsää.

Sunnuntaina me käytiin iskän ja hänen vaimonsa kanssa vähän metsässä käppäilemässä. Kissa kulki valjaissa (ja aika paljon myös sylissä, kun menosuunnasta ei aina päästy yksimielisyyteen), kun kuljettiin koskenviertä tai poimuilevia metsäpolkuja. Tota pikkukisua (jonka muuten saatatte muistaa täältä!) on niin ihana pitää sylissä, kun pitää päästä nopeasti eteenpäin ettei eksytä matkasta! Niin, ja onhan tuo aika kuvauksellinen höpönassu :3 Onneksi vain oli kamera mukana!

Millainen merkitys tällaisilla luontoretkillä on teidän kesään?