Kirpputorisunnuntai

Jotkut ehkä muistavat, miten viime vuonna bongasin Aleksis Kiven kadun ihanan kirppiksen, jonne joka sunnuntai sai vapaasti kuka vain mennä myymään veloituksetta, ja miten ihania löytöjä mä sieltä tein? (jotkut ehkä myös huomaavat avattuaan tuon linkin tuossa edellä, että oon ehkä vähän jopa kehittynyt tässä bloggausjutussa vuoden aikana :'D!) Tänä kesänä on taas harva se sunnuntai ollut tarkoituksena lähteä tuonne kirppikselle jos ei myymään, niin ainakin katselemaan. Kaksi viikkoa sitten satoi. Viime viikolla kävimmekin Kaislan kanssa piipahtamassa, mutta siitä seikasta, että koko Suomi mökkeilee juhannusviikonlopun, johtuen myyjiä oli paikalla ehkä viisi (joista yksi oli vanhan luokkalaisemme äiti. Onneksi ei tunnistanut meitä. Toivottavasti).

Tänään oli kuitenkin onneksi parempi tuuri. Puolenpäivän jälkeen lähdettiin äidin kanssa ajelemaan keskustaan päin, ja onneksi tehtiin! Aurinko paistoi ja neuletakki päällä oli aivan liian kuuma. Paitsi silloin, kun aurinko meni pilveen. Silloin neulekaan ei riittänyt, koska Suomi ja sen vihdoin alkava kesä! Myyjiä oli paikalla reippaasti, ja vaikka aluksi näytti siltä, ettei vielä kaikki olleet löytäneet tälle ihanalle myyntipaikalle, uusia kirppisvilttejä löytyi aina liuta toisensa perään. Löysin ihan kamalan paljon ihania vaatteita, ja jossain vaiheessa tajusin, miten kätevää oli, että mulla oli lompakossa ollut niinkin paljon kolikoita. No sanomattakin selvää, kolikot yksi kerrallaan karkasivat sieltä mun rahapussista, mutta mielestäni tein erittäin hyviä sijoituksia, vaikka pari mielenkiintoista vaatekappaletta jäikin odottamaan toisia omistajia. Vielä mä en kuitenkaa paljasta mun löytöjä, sillä ne ovat pesussa/odottamassa pesuunpääsyä, ja huomenna on tietenkin taas narniailua vuorossa!

Aleksis Kiven kadulla oli yksi kaverikin myymässä (jonka kanssa tein erittäin mukavia kauppoja), joka vinkkasi mulle Hakaniemen "maksa mitä tahdot"-kirppiksestä. Olin toki kuullut siitä aiemmin (= törmännyt Facebookissa ja hienoisesti kiinnostunut), mutten ollenkaan ollut huomannut sen olevan tänään! Joten kun Dallapén puisto oli koluttu läpi, ajettiin me seuraavaksi Hakikseen. Siellä kierreltiin ja kurkittiin jokainen viltinpäällynen läpi pariin otteeseen. Äiti osti kirjan (mainitsinko jo, että äiti osti ekalta kirppikseltä viisi kirjaa?), mutta mä en kuitenkaan löytänyt enempää kotiinviemisiä. Lompakko kiittää varmaan :D

Johtopäätös: Kirppistely on mukavaa. Varsinkin tällaiset ilmais-puisto-kirppikset, joissa hinnat ovat alhaisia ja myyjät nuoria ja hoikkia ja mullekin löytyy paljon mieluisia tavaroita. Mutta hei, lisää ostoksista huomenna! Ja Aleksis Kiven kadulle pitää ehdottomasti palata taas ensi viikolla. <3