Täysin ikäiseni

Tämäkin postaus on ollut eräänlainen ikuisuusprojekti, jota aloin päässäni suunnittelemaan jo täyttäessäni seitsemäntoista. Nyt alkaa eräänlainen deadline pikkuhiljaa painaa päälle, ja jotain pitäisi tähän keksiä kirjoitettavaa. Vielä kun saisi selville, mitä itse ajattelee.

Ensimmäinen shokki tuli alkuvuodesta, kun ystäväni yksi toisensa jälkeen alkoivat täyttää 18. Toinen siinä vaiheessa, kun tajusin heidän pääsevän baariin ihan omilla papereillaan. Kolmas, kun he ilmoittivat päässeensä läpi inssistä ja saaneensa kortin kouraan. Joka vuosi sitä ehtii tottua jo omaan vanhenemiseensa, kun muut ikätoverit saavat lisänumeroita ikiinsä aina kuukausia mua ennen. Mutta neljäs järkytys alkaa pikkuhiljaa taas kalvaa. 

Minä täytän huomenna 18. Siis muutaman tunnin kuluttua. Silloin minusta tulee täysi-ikäinen. Silloin en enää tarvitse äidin allekirjoituksia - edes niitä väärennettyjä - lippulappusiin, en tarvitse huoltajaa ulkomaanmatkoille. Silloin saan ostaa arvan tai mennä ikärajallisillekin keikoille, saan ajaa autoa. Sitten kun olen saanut kortin, siis, sitten kun olen käynyt autokoulun.  

Silloin joudun maksamaan hammashoidosta, ja laivan buffetista joudun pulittamaan yli kaksikymmentä euroa enemmän, vaikken usko kulutukseni kauheasti lisääntyneen.  

Silloin olen itsestäni vastuussa. Vain minä, aivan yksin. Silloin minulta odotetaan asioita, silloin minulta velvoitetaan asioita. Ja se jos joku kauhistuttaa. 

Koko elämäni olen ollut alaikäinen. Olen tottunut alaikäisyyteeni, olen viihtynyt alaikäisenä. Harvassa ovat rajoitteet, jotka alaikäisyydessä mua on häirinnyt. Koko elämäni olen ollut alaikäinen, ja nyt en yhtäkkiä koskaan enää olisikaan. Minun on omaksuttava uusi rooli: täysi-ikäinen. Jollekin synonyymi sanalle aikuinen. 

Mutta älkööt huoliko, aikuista minusta ei ole tulossa pitkään aikaan, jos koskaan! Toki päivittäin minussa tapahtuu pientä kypsymistä ja viisastumista, onneksi. Mutta se tietty lapsekkuus, lapsenmielisyys, lapsellisuus on yksi suurimpia rikkauksia ja voimavaroja tässä elämässä. Se, että uskaltaa nauraa, itkeä, leikkiä ja mokata. Ymmärrys siitä, ettei kaikkea pidä ottaa niin vakavasti. Uskallus tehdä juuri sitä, mitä itse haluaa. Jos joku vaikuttaa sun mielestä siistiltä, tee se kaikella maailman ylpeydellä. Jos joku ei osaa arvostaa sitä ja on katsovinaan sua itsestään alaspäin, se vain tarkoittaa sitä, että niiltä puuttuu jotain minkä sä olet onneksi onnistunut säilyttämään. Pienet lapset eivät osaa pohtia, mitä muut heistä ajattelevat. Miksi meidänkään pitäisi?

Huomenna mä aion nukkua pitkään, syödä hyvin, ostaa arvan ja ehkä lototakin ja nauttia elämästä. Niin kuin tässä postauksessa kävi varmasti aika selväksi, en baariin enkä Alkoonkaan ole suuntaamassa, vaikka henkkarit antaisivatkin myöten. Mutta faktahan on se, ettei mun elämä huomisesta eteenpäin ole kauheasti muuttumassa. Olen huomenna varmasti täysin sama ihminen kuin tänäänkin. Satun vaan aina ajoinnjärkyttymään kun yritän sulattaa tietoa siitä, että todella on marraskuun kahdeskymmenespäivä, ihan niin kuin viimekin vuonna kerroin tehneeni. Huominen voisi olla yksi päivä muiden joukossa, mutta saa siitä vähän erityisen tehdä. Vaikken tämän päivän jälkeen koskaan olekaan alaikäinen, olen mä aina edes jossain määrin lapsi. Ei sen kasvavan numeron tarvitse tehdä musta aina vaan vanhempaa. Mä olen juuri sellainen kuin olen ja haluan olla, eikä iän nyt sinänsä pitäisi vaikuttaa siihen mitenkään. Kukaan ei voi määrätä, millainen kahdeksantoistavuotiaan kuuluu olla: huomenna olen ihan oikeasti 18. Se on riittävä peruste sille, että mä olen juuri sellainen, millainen 18 kuuluukin, sellainenhan mä olen.

Mutten onneksi vielä. Tämän illan saan vielä nauttia seitsemäntoista ikävuoden viimeisistä hetkistä. Lopulta en tehnytkään sitä museo-ynnämuutalaikäisilleilmaisetasiat-kierrosta , mutta ei kai sille nyt voi mitään. Olen mä tämän kahdeksantoista vuoden alaikäisyyden aikana ehtiny tehdä kaikenlaista. Ja ihan hyvin on mennyt, näin omasta mielestä. Huomenna postailen sitten vähän synttärimeisingeistä, nyt hyvää yötä rakkahat <3