Helou rakkaat! Taas on vähän pitempi tauko takana, niitä on ollut harmillisen paljon viime aikoina. Takana mulla on mahti hiihtolomaviikko Lällyssä, tasaista psykanlukemista, vähemmän tasaista matikanlukua, lepoa ja paaaljon Himymiä. Olen käynyt moikkaamassa kissoja ja hoitanut asioita, tavannut ihmisiä ja ottanut asukuvia. Kokenut monta inspiraation hetkeä blogin suhteen, mutta ajanpuutteen ja väsymyksen myötä jättänyt ne toteuttamatta. Kauhistellut sitä, että ylppärirupeama oikeasti lähtee parin viikon päästä käyntiin, ja ollut käsittämättömän onnellinen siitä, että tasan kuukauden päästä mä olen vapaa kuin taivaan lintu, saan lukea mitä haluan milloin haluan ja tehdä elämälläni juuri sitä mitä itseäni huvittaa. Odottanut tulevaisuutta ja miettinyt, että mitä mä tällä elämällä oikeasti teen. Au pair -haaveet ovat taas heräilleet, niin kuin muuttohaaveetkin. En mä vaan tiedä!
Eilen me oltiin äidin kanssa Kom-ravintolassa katsomassa Gommia ja Pommia, eli M. A. Nummista ja Pedro Hietasta. Mä lähdin mukaan ihan vaan siksi, että äiti on ikuisuuksia puhunut Kom-ravintolan ihanasta vuohenjuustosalaatista. Ruokalista oli kuitenkin päivittynyt, ja me syötiinkin superherkullista kasvislasagnea vuohenjuustolla ja munakoisolla (joka yllättäen ei maistunutkaan pahalta!). Esitys oli mukavan lyhyt, alle tunnin, ja mäkin tiesin pari kappaletta. Ja se ruoka oli i-ha-naaaaaaa. Tuli taas nälkä. Pehmeää vuohenjuustoa ja sopivan makeaa tomaattikastiketta. Ruoka on rakkautta. Toisaalta mulla oli äärimmäisen vahva joukkoonkuulumattomuuden tunne koko illan: me oltiin hienossa osassa Helsinkiä, ja ympärillä oli lähes pelkästään hieman vanhempia naisia, jotka olivat punanneet huulensa ja puhuivat erittäin sivistyneeseen sävyyn hieman ulkosuomalaisella aksentilla vanhoista Euroopan museoista punaviinejään siemaillen, kun minä vieressä teineilen kännykkä kädessäni samalla kun vastapäätä äitini esittelee ystävälleen kätensä ihottumia. En ehkä kestä :D
Ja niin hei, me saatiin tänään vihdoin meidän tyttishupparit! Tämä on niin mukava ja ihana, ja oon niin innoissani, kun en kerta abihupparia saanut eikä mulla mitää muutakaan spessuhupparia ole. Ja tein tänään aivan käsittämättömän ihanaa avokadopastaa, voisin tännekin joku päivä reseptin heittää!
Olikohan tässä tarpeeksi sekalaisesti kaikkea? Huomenna, tai piakkoin nyt ainakin voisin tulla kertomaan teille vähän mun penkkariasusta!
Seuraa Facebookissa, Askissa ja Instagramissa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti