Nyt eletään sitä aikaa, kun kesä on melkein lopuillaan (muttei vielä ohi, kieltäydyn!), mutta syksy ei ole vielä kunnolla lähtenyt käyntiin. Ja täällä Suomessahan se tarkoittaa, että metsät ovat pullollaan kaikkea herkuteltavaa! Me oltiin siis eilen ensimmäistä kertaa sienimetsällä tänä vuonna, perinteisessä paikassa Pukaron paronin läheisyydessä Lapinjärvellä. Sieltä äiti on kuulemma joskus muinoin saanut ruhtinaallisia sienisaaliita, ja joka vuosi me mennään sinne toiveissa edes yksi piirakka tai kastike niistä omista sienistä. Herätys oli aivan liian aikaisin "koska pitää ehtiä ajoissa kotiin kun on saunapäivä", vedin mun uudet pinkit Hai-saappaat jalkaani ja auton takapenkillä kuuntelin musiikkia aamupalaleipää mutustellen. Välillä autossa havahduin katsomaan ikkunasta ulos, ja ulkona oli niin upea sumu! Jos olisi ollut mahdollisuus nousta ulos autosta kameran kanssa, olisi sieltä saanut kerrassaan taianomaisia kuvia. Nyt piti kuitenkin tyytyä räpsimään kännykällä kuvia ja spämmimään snäppivideoita, haha.
Saavuttiin kohteeseen siinä ennen kymmentä. Sitten tarvottiin metsään. Metsässä oli hurjasti kirkkaanpunaisia puolukoita, jotka kuitenkin jätimme niille sijoille. Metsä oli kuitenkin täynnä myös superjättimäisiä mustikoita, ja koska mä ajattelin etten kuitenkaan löytäisi sieniä, jäin mä siihen istumaan ja poimimaan mustikoita ympäriltäni. Vähän sain niitä kerättyä ja lähdin äidin perään etsimään niitä sieniä. Löysinkin yhden ihan itse, äiti osoitti mulle muutaman apajan ja jossain vaiheessa löysin itse ihan kunnon kokoelman.
Metsässä oltiin ehkä tunnin verran, kunnes oltiin niin hiessä ja janoisia, että oli tauon paikka. Vähän oltiin hukassa, että mihin suuntaan auto jätettiin, mutta uskokaa tai älkää, tässä tilanteessa eräjormaa auttoi itse Pokemon go! Avasin sovelluksen, löysin tien ja koko kroppa märkänä hiestä kävelin takaisin autolle. Juostiin ja pikapuhdistuttiin ja levättiin, ja jatkettiin, eikä enää jaksettu lähteä toiselle paikalle vaan mentiin aina kotiin asti. Oltiin perillä jo yhdeltä, astelin suoraan suihkuun ja päikkäreille. Päivän saldo: piirakallinen mustikoita ja sieniä (mun osalta siis, äidillä sieniä oli yli puoli sangollista!), ensikohtaamiseni hirvikärpästen kanssa - joita onneksi oli vain yksi silmässä metsässä ja yksi hiuksissa -, ja paljon hikeä. Ihan jees päivä siis! Ja kaikki kuvat on muuten mun LG G4:lla otettu, mulla oli kyllä kamera mukana, mutten sitä halunnut metsässä mukana raahata.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti