RODOS

Tasan kymmenen päivää sitten me tultiin kotiin Rodokselta, joten ehkä nyt on ihan hyvä hetki jakaa kuvia ja tunnelmia tänne bloginkin puolelle. Me ollaan aina matkusteltu todella paljon, ja siinä missä mä olen ollut kuoron, koulun ja seurakunnan kanssa vaikka missä viime vuosina, on äiti viimeksi ollut kunnon reissulla silloin Thaimaassa kaksi ja puoli vuotta sitten, eikä enää jaksanut kökötellä kotona. Yhdessä oltiin sitä mieltä, että Kreikka olisi ihana lomakohde näin loppukesälle, kun ei Euroopan ulkopuolelle lähdetä. Ollaan molemmat käyty Kreikassa aiemminkin, Kreetalla kun mä olin pieni ja minä vielä Mykonoksella vähän isompana. Rodos oli kuitenkin meille uusi kohde! 

Oltiin valittu hotelli ensisijaisesti sijainnin (ja hinnankin) perusteella, ja sijainti todella oli aivan mainio. Meidän hotelli oli siis ihan Rodoksen kaupungin keskustassa, parvekkeelta näkyi meri kahdesta suunnasta ja sekä vanha kaupunki että uuden kaupungin kaupat olivat kävelymatkan päässä. Lisäksi siinä hotellin tuntumassa oli paljon näitä turistikojuja, mistä sai ostaa pientä purtavaa sekä vaatteita joita myytiin samanlaisia joka kaupassa, ja myös ravintoloita oli hurjasti. Rodoshan on hurjan pieni saari, koko saaren läpimitta on sellaiset 80 kilometriä, ja Rodoksen kaupunki on ihan saaren pohjoiskärjessä, joten kaikki oli tosiaan suht lähellä toisiaan. Kuitenkin kaupunki oli ehkä meidän makuun vähän liiankin pieni, ja samoilla kulmilla liikuttiin aika lailla päivittäin. Rodoksen kaupunki on myös erittäin pohjoismaalaispainotteinen kohde, ja jokaisessa kaupassa ja ravintolassa meille tultiin puhumaan suomea ja antamaan suomenkieliset ruokalistat käteen ilman että ehdittiin itse sanoa heille mitään! Meidän hotellin lähellä olevalla kadulla oli myös suomalainen kauppa ja ravintola, sekä pari norjalaista baaria. 

Matkan aikana me oltiin yhteensä kolmena iltana vanhassa kaupungissa. Rodoksen vanha kaupunki on aika suuri ja kokonaan muurien ympäröimä, joten kuunneltiin matkaopasta eikä menty sinne muuten kuin ilta-aikaan, kun ei ollut enää niin kuuma. Vanhassa kaupungissa oli paljon pikkukujia, ravintoloita ja kauppoja, ja siellä jaksoikin sitten kierrellä, kun aina tuntui että oli joku uusi katu mihin kääntyä. Vanhasta kaupungista mä ostin itselleni ihanat mintunvihreät Converset 19 eurolla, joka oli Rodoksen hintatasoon nähden vähän jopa korkea hinta, monessa paikassa consseja myytiin viidellätoista eurolla. Noi olivat kuitenkin niin herkullisen väriset ja varmasti siistit ja uudet, että ei jäänyt harmittamaan kuin ehkä korkeintaan se, etten ostanut kuin nuo yhdet! Siellä oli nimittäin myös täysvalkoiset Converset, jotka melkein ostinkin kunnes huomasin, että niissä oli kuitenkin se logolappu värillisenä eikä ollutkaan ihan kokovalkoinen niin kuin olisin toivonut. Lisäksi ostin sellaisen ihanan käsinmaalatun kulhon, josta on ihana varmasti tarjoilla salaattia!

Vanhan kaupungin lisäksi oli sitten tietenkin se ihan kunnon kaupungin keskusta, josta löytyi ne kunnon kaupat mistä muualtakin (paitsi Suomesta, pöh). Äiti meinasi aina vähän hermostua kun mä halusin koluta ne samat kaupat läpi, mutta kyllä mä löytöjäkin tein. Terranovassa oli hurjat alennukset, ja mä ostin kolme t-paitaa, mekon ja hameen ja maksoin niistä yhteensä kaksikymppiä. Stradivariuksestakin löysin muutaman ihanan vaatekappaleen, jotka varmasti tulevat olemaan mun syyslemppareita ja ovatkin nyt jo olleet kovassa käytössä. Ja sitten siellä oli se Sephora. Vaikka nämä Euroopan Sephorat eivät ole mitään Jenkkeihin verrattuna, on se aina niin mahtava fiilis päästä Sephoraan kiertelemään ja haaveilemaan. Ostin taas yhden Sephoran oman lip stain -huulipunahommelin, ihanan kirkkaan korallin värisenä. Ei yhtään mun tyylinen väri, mutta ei mulla toista sellaista kokoelmista löydykään! 

Nyt kun meikeistä tuli puhe, pitää mun jakaa yksi upea onnenhetki tuolta matkalta. Toisena iltana olin mun nimppareiden kunniaksi laittanut kunnolla hienot meikit naamaan, ja olin melkein valmis kunnes muistin, että olin jättänyt mun ripsarin koto-Suomeen. Ei mulla siinä mahtanut muuta kun lähteä etsimään jotain paikkaa jossa meikkejä myytäisiin. Tässä vaiheessa ei oltu siis vielä käyty uudessa kaupungissa eikä löydetty Sephoraa, se oli kuitenkin vähän kauempana. Menin sitten yhteen apteekkiin kysymään, mutta lähdin tyhjin käsin kun en viitsinyt maksaa hätävararipsarista 19 euroa. Seuraavassa apteekissa myytiin samoja meikkejä, mutta siellä olikin alennusmyynnit. Bongasin lahjapakkauksen, jossa oli tuo sama ripsiväri, ja kolme muuta meikkituotetta puoleen hintaan vain 25 euroa! Ja mikä tästä tarinasta tekee maailman suurimman onnenpotkun on se, että tuossa lahjapakkauksessa oli aivan täydellinen oikea tummanpunainen huulipuna, jollaista olen etsinyt viime vuodesta asti. Siis en voi uskoa, miten olen ikuisuuden etsinyt sitä täydellistä huulipunaa, ja sitten ihan sattumalta juuri sellainen osuu mun kohdalle. Tämä oli sitä materialismionnea parhaimmillaan!

Kaiken kaikkeaan me lähdettiin Rodokseen lomailemaan, nauttimaan lämmöstä, merestä ja hyvästä ruoasta, ja sitä me todella tehtiin. Syötiin ihanaa aitoa fetajuustoa ja superherkullista tsatsikia joka päivä, ja ihanaa kreikkalaista salaattia melkein joka päivä. Ja rehellisesti kun tultiin kotiin, eniten mulla oli ikävä sitä ruokaa. Nam. Rodoksella oli joka päivä aurinkoista ja lämpötila huitoi siinä kolmenkympin hujakoilla, joten oli ihana olla pienissä vaatteissa ja hengata altaalla uimassa ja ottamassa aurinkoa. Äidin ihan lempparipuuhaa oli meressä uinti, ja oli se munkin mielestä ihan parasta. Ihan hauskinta oli mennä rantaviivan lähistölle veteen istumaan ja odottaa, kun aallot tulevat heittelemään ympäriinsä. Me ei kertaakaan otettu rannalla tuoleja, vaan jätettiin tavarat kasaan, oltiin vedessä melkein tunti yhtä mittaa ja lähdettiin pois. Joten vaikka ei Rodos ollutkaan ihan niin iso ja maatamullistava kuin ehkä oltiin odotettu, ei sieltä oikeasti mitään puuttunutkaan, ja voitiin ihan oikeasti lomailla, syödä oikeasti hyvää ruokaa, nauttia oikeasti ihanasta säästä ja muutenkin nauttia lomasta. Ja vielä pitää ylpeänä mainita se, että en palanut ollenkaan ennen kuin vähän viimeisenä päivänä, rusketusta tosin sain ihan kivasti, vaikka se onkin nyt jo paljon haalennut, nyyh.

Vähän on vielä myöhemmin tulossa lisää postauksia Rodos-fiiliksissä (koska milloin mä muka olisin jättänyt matkapostailun yhteen postaukseen, haha), mutta tässä oli nyt tämä kaiken kattava matkakertomus. Hyvä loma oli, ei tarvitse jäädä pahalla muistelemaan vaikkei nyt ehkä uudestaan lähdettäisikään samaan paikkaan, Kreetalle sitten ensi kerralla! Nyt mä lähden aloittamaan Liekehtivää pikaria, olen nyt jäänyt taas ihan Harry Potter -koukkuun ja surettaa, kun tänään luin Azkabanin vangin loppuun, se on mun lemppari ja nyt on jäljellä vaan ne synkemmät ja "huonommat" kirjat, haha. No ei, Potterit on aina parhaita, on ollut ihana taas lukea niitä kun on ollut vähän taukoa välissä. Hyvää illan ja viikonlopun jatkoa teille! ♥