Mulla on kova postauskuume ollut päällä jo monta päivää, ja pää tuntuu pursuavan hajanaisista ajatuksista ja ideoista. Maanantaina televisiosta tuli ensin Nightwishin keikkataltiointi, josta onnistuin nähdä osan viimeisestä biisistä, ja sen jälkeen To Nightwish With Love -fanidokumentti, jonka pääsin näkemään ensimmäistä kertaa ja ihan kokonaisuudessaan. Nyt olen koko viikon kuunnellut lähes ainoastaan Nightwishia nonstoppina, palauttanut muistiini näiden biisien ja tämän bändin koko ihanuuden ja sen, miksi olen lähes koko elämäni pitänyt juuri Nightwishia lempibändinä. Joten onko vielä vaikea arvata, mistä olen hingunnut kirjoittaa myös blogin puolelle?
Angels Fall First, julkaistu 1997
Omat lempparit: Elvenpath, Angels Fall First, Erämaajärvi
Mun ja Nightwishin yhteisen matkan alulla (olipa kliseistä ja mukarunollista) ei ole mitään selkeää lähtöpistettä. Mun lapsuus oli videokasettien kulta-aikaa, ja iskä tapasi tallennella videoille paljon myös televisioituja keikkoja. Niitä me sitten katseltiin, oli Nylon Beatia ja Tiktakkia, ja oli Nightwishia. Eli lähtökohtaisesti se kai on iskän ansiota, että olen alkanut kuunnella Nightwishia ja tykästynyt siihen niin kovin. Meillä oli videoilla kaksi Nightwishin keikkaa tallennettuna, Raumanmeren juhannus vuodelta 2003, ja Pakkahuoneen keikan livetaltiointi, joka julkaistiin myös From Wishes to Eternity -live-dvd:llä vuonna 2000. Taidettiin katsoa enemmän tuota Pakkahuoneen keikkaa, koska mun lemppari oli juuri se toinen vähän vieraampi, "se missä Tarjalla on valkoset vaatteet". Jättihitti Nemo julkaistiin samoihin aikoihin keväällä 2004, kun mä olin syksyllä aloittamassa ekan luokan. Totta kai juuri se biisi jäi mun päähän kun radiossa soitettiin, enkä muita biisejä sen ja Sleeping Sunin lisäksi pahemmin tunnistanut. Siinä mä sitten suruissani kyselin iskältä, että miksi näillä videoilla ei ole Nemoa kun mä haluan kuulla sen. Ei ihan mahtunut mun kuusivuotiaan aivoihin, että vuonna 2000 kuvatulla keikalla ei ehkä esitetty vuonna 2004 julkaistua biisiä!
Oceanborn, julkaistu 1998
Omat lempparit: Stargazers, Walking In The Air
Siitä se mun fanitus pikkuhiljaa varmaan lähti, ja vaikka en vieläkään todennäköisesti hirveän montaa kappaletta nimeltä tiennyt, olen kuitenkin jo tokan luokan ystäväkirjaani kirjoittanut lempibändin kohdalle Nighwish, ilman sitä t:tä. Koska kuka kahdeksanvuotias muka noin vaikean sanan osaisi kirjoittaa ihan itse, cmon! Mulla ei ole muistikuvia kohusta, kun Tarja lähti bändistä vuonna 2005, vaikka en mä tuolloin tainnut muutenkaan uutisia seurata. Sen mä kyllä muistan, kun iskä ilmoitti ettei Pluto enää ole planeetta vuonna 2006! Mutta nyt mä taidan vähän ajautua sivuraiteille, muistelu on vaan niin mukavaa!
Wishmaster, julkaistu 2000
Omat lempparit: kaikki The Kinslayer, Dead Boy's Poem (kaunein kappale ikinä ♥), FantasMic
Uskomatonta kyllä, iskä osti meidän ihkaensimmäiset Nightwishin levyt vasta mun ollessa ehkä yhdeksän tai kymmenen. Tätä ennen oltiin katseltu niitä videoita ja katseltu koneelta musiikki- ja keikkavideoita, ja toki kuunneltu radiota ahkerasti. Mutta sitten iskä tosiaan osti Nightwishin toisen levyn Oceanborn, ja Highest Hopes -kokoelmalevyn. Noita kuunneltiin meillä ahkerasti, kokoelma kulki mun mukana ulkomaanreissuilla kannettavan levysoittimen mukana ja sanoja opeteltiin kovasti. Noilla levyillä on edelleen erityinen paikka sydämessäni niinä ensimmäisinä lempilevyinäni, ensimmäisinä Nightwish-levyinäni.
Century Child, julkaistu 2002
Omat lempparit: Ever Dream (♥), Slaying The Dreamer, The Phantom of the Opera (etenkin live-versio, kuunnelkaa tämä ja vapiskaa!)
Jossain vaiheessa äiti osti meille kotiin tietokoneen, ja aloin käyttää vapaa-aikaani koneen edessä istuskellen ja Nightwishia Youtubesta kuunnellen. Olin jo silloin huono tutustumaan ennestään vieraaseen musiikkiin, ja sieltä Youtubesta kuuntelin tosiaan vain niitä tuttuja kipaleita, jotka ovat noilla kahdella aiemmin mainitsemallani levyllä. Jossain vaiheessa bongasin She Is My Sin -biisin liveversion (juurikin siltä RMJ-keikalta, jossa Tarjalla on valkoiset vaatteet), ja rakastuin siihen. Lueskelin tietokoneella istuskellessani ahkerasti Nightwishin Wikipedia-sivua, ja puolivakavissani pohdin, josko osallistuisin silloin televisiossa uudestaan pyörineeseen Tupla tai kuitti -ohjelmaan Nightwish-tietämykselläni. Sain tietää, että Nightwishilla on yksi suomenkielinenkin kappale. Kuuntelin Kuolema tekee taiteilijan -biisin kerran Youtubesta ja luin sanat netistä, ja osasin sen jo ulkoa. Sanat ainakin, melodia meni vähän sinne päin.
Once (p-a-r-a-s), julkaistu 2004
Omat lempparit: Dark Chest of Wonders (♥), Planet Hell, Ghost Love Score (paras biisi i-ki-nä), Kuolema tekee taiteilijan, Higher Than Hope (siis tähän voisin ihan oikeasti listata jokaisen tän levyn biisin, maailman paras levy hands down)
Ehkä neljännellä luokalla halusin alkaa ostaa itse itselleni Nightwishin levyjä. Ensimmäinen itse omilla rahoillani ostama levy oli Wishmaster, huolellisen taustatutkimuksen perusteella, koska sillä oli eniten mulle entuudestaan tuttuja biisejä. Seuraavaksi ostin Century Child -levyn, siinä oli täysin loogisesti toiseksi eniten tuttuja biisejä. Minua toki pelotti, että ne vieraat biisit olisivat huonoja ja minua harmittaisi levyjen osto. Plot twist: eivät olleet, eikä harmittanut. Löysin uusia lemppareita ja levysoittimeni sisäötö alkoi vaihdella vähän enemmän. Nightwishin ensimmäiseltä levyltä Angels Fall First oli tuolla mulle tutulla kokoelmalla vain yksi biisi, ja sen ostettuani eräs luokkalaiseni ilmaisi mielipiteensä, että mitä järkeä on ostaa levy, jolta tuntee vain yhden kappaleen etukäteen. Pikkuhiljaa sain haalittua levyt kasaan ja faniuteni syveni. Once-levyn ostettuani skippasin aina Creek Mary's Blood -ja Ghost Love Score -kappaleet, ensimmäinen kun kestää kahdeksan ja puoli minuuttia ja jälkimmäinen kymmenen. Eräänä kesäisenä mökkireissulla aloin kuuntelemaan varsinkin Ghost Love Scorea sitten kuitenkin, enkä enää käsittänyt miten olin voinut sen noin vain ohittaa. Ghost Love Score on siitä asti ollut kiistattomasti mun kaikkien aikojen lempibiisi Dead Boy's Poemin ohella. Jos et ole sitä vielä kuullut, suosittelen ehdottomasti. Se vaan on täydellinen kokonaisuus kaikkea, ja kymmenen minuuttia menee sen kanssa niin nopeasti, että jopa sen pystyy ihan helposti kuunnella monta kertaa putkeen.
Dark Passion Play, julkaistu 2007
Omat lempparit: Eva, the Islander (♥), The Poet and the Pendulum
Aneten liityttyä bändiin aloin kaikota kaikkea Nightwishiin liittyvää, "uuteen Nightwishiin" siis. Inhosin Anettea ja hänen ääntään, ja sitä miten bändi ei yksinkertaisesti ole sama ilman Tarjaa. Nyt olin erittäin tarkka, että lempibändin kohdalle kirjoitin niissä ystäväkirjoissa "vanha Nightwish". Aneten kanssa levytettyä Dark Passion Play -albumia en edes harkinnut ostavani. Jossain vaiheessa kuitenkin osallistuin johonkin Systeri-lehden kilpailuun, jonka palkintona oli Nightwishin Lokikirja-julkaisu, joka sisälsi siis kaikki Nightwishin albumit tuohon Dark Passion Playhin asti. Ja voitteko uskoa että mä voitin sen! Sain sitten lopulta myös tuon DPP:n. Imaginaerum-levyn ilmestyttyä olin jo vähän enemmän tunnelmissa mukana, vaikka en edelleenkään pitänyt "uutta Nightwishia" lempparina. Levyä en ostanut itselleni enkä hyllyyni kaivannut, mutta äitipä osti sen mulle joululahjaksi ja kovasti olin siitä iloinen! Siinä sitten rakastuin myös nykyaikaiseen Nightwishiin vähän enemmän, ja Imaginaerum -leffan tullessa olin jo ihan messissä. Siinä vaan kävi sitten niin, että kun elokuva tuli teattereihin, en saanut ketään mun mukaan sitä katsomaan, ja kun vihdoin sain, ei sitä enää esitetty kuin arkiaamuisin kun olin itse koulussa. Lopulta ostin sen sitten DVD:llä ja sain Kaislankin katsomaan sen mun kanssa, kun ekan katselukerran jälkeen olin sitä mieltä, että ehkä hänkin voisi siitä pitää.
Imaginaerum, julkaistu 2011 (tämä on mun virallinen ruoanlaittomusa!)
Omat lempparit: Taikatalvi (♥), I Want My Tears Back, Turn Loose the Mermaids
Lukiossa en enää kokenut tarvetta luokitella fanitustani uuden ja vanhan Nightwishin välillä, vaikka Tarja-fani olenkin nyt ja varmasti aina, sekä Tarjan upean äänen ja ihan biisienkin puolesta. Sain Essiltä 17-vuotissynttärilahjaksi lipun katsomaan Nightwishin Wackenin-keikan livetaltiointia Tennispalatsiin, jossa olivat paikalla itse Jukka ja Floor! Me toisaalta innostuttiin järjettömästi jo siinä vaiheessa, kun nähtiin Nightwishin manageri Ewo Pohjola kulkevan meidän ohi. Jukka oli ihana kun päästiin näytöksen jälkeen juttelemaan ja halaamaan ja vaihtelemaan nimmareita, ehkä ihanin fanitapaaminen kenenkään kanssa ikinä! Meillä oli seuraavana päivänä bilsan koe, ja vaikka lukeminen olikin luokkaa puoli tuntia yhden aikaan yöllä, oli Floor ja Jukka antamassa meille voimaa kokeessa nimmareiden muodossa ja onnistuttiin molemmat saamaan ysit! Vanhojen tansseihin valmistautuminen meni sutjakasti, kun samana iltana Radio Rock soitti ennakkoon seuraavana päivänä julkaistun Élan-sinkun Nightwishin uusimmalta Endless Forms Most Beautiful -levyltä. Itse levyn ostin ensimmäistä kertaa heti julkaisupäivänä ja pari tuntia myöhemmin sain siihen nimmarit Forumissa järjestetyssä tilaisuudessa.
'
Endless Forms Most Beautiful, julkaistu 2015
Omat lempparit: Shudder Before the Beautiful, My Walden, Edema Ruh
Vihdoin kesällä 2015 näin Nightwishin ensimmäistä kertaa keikalla Tampereen Ratinalla, josta
kirjoitinkin silloin ison postauksen. Vieläkään en voi uskoa tuota ihanaa tapahtumaa todeksi. Sen jälkeen on ollut vakaasti tarkoitus olla mennä katsomaan Nightwishia ensin Baronalle Espooseen ja sitten Himokselle, mutta rahan- tai seuranpuutteen vuoksi ne ovat kaatuneet. Ensi kerralla sitten seuraavan levyn tultua
voi miksi siihenkin on niin monta vuotta nyyh.
Tulipa sanottua niin paljon mutta kuitenkin niin vähän. Vuosia mulla on ollut tarkoituksena kirjoittaa blogiin tarina musta ja Nightwishista, ja tässä se nyt on. Silti tuntuu, että niin paljon tässä jää sanomatta, niin paljon tunnetta ja niin monta muistoa ja oivallusta ja mielipidettä jää ulkopuolelle, mutta kai sen on pakko mennä niin. Ja nyt, kaikki muut Nightwish-fanit ilmottautuu kommentteihin niin voidaan fiilistellä yhdessä! Ja jos sulla on joku toinen bändi, jonka kanssa sulla on yhtä pitkä ja tunteikas historia, olisin otettu jos jakaisit sen kanssani! Musiikki on hienoimpia asioita maailmassa, ja varsinkin sellainen musiikki, joka merkkaa ihmiselle yhtä paljon kuin Nightwish merkitsee mulle.