UUSI COVER JA UUSI FACEBOOK-SIVU

VIHDOINKIN! Tätä päivää olen odottanut ja vihdoin se on täällä: musameitsi is back! Vaikka viime vuosina blogi on ollut mulla kaikista aktiivisimmillaan ja tähän olen kaikista eniten paneutunut, on musa aina ollut mulle se ykkösjuttu ja tulee aina olemaan. Aikoinaan olin juuri YouTuben saralla huomattavasti nykyistä aktiivisempi: latailin sinne niin omia biisejä kuin covereitakin aina silloin tällöin, kunnes jossain välissä se ikävä kyllä vähän vaan niin kuin jäi. Mutta onneksi nyt on asiaan tullut muutos.

Tänään latasin siis pitkästä aikaa uuden coverin, biisistä I Hate U I Love U. Kaikki jotka mut tuntee varmasti tässä vaiheessa ihmettelee biisivalintaa, mä olen nimittäin karttanut kaukaa kaikenlaisia nykypoppihittibiisejä. Tätä kappaletta soittelin itse asiassa piano-oppilaani kanssa, ja tykästyin. Heitin kehiin vähän omat twistini, vaihdoin mollin duurin ja jätin ylimääräiset krumeluurit pois ja tällainen siitä tuli. Tämän videon olen itse asiassa kuvannut jo keväällä, ja herranjestas nyt kun kuuntelen niin toi mun aksentti on ihan kauhea, haha! Katsotaan oisko seuraavalla kerralla vähän siedettävämpi. Mulla on nimittäin toinen coveri jo odottamassa, kesältä sekin tosin, ja kuten Snapissa eilen vähän jo juoruilinkin, aloin vihdoin eilen taas tehdä uutta biisiä! Oon siitäkin niin innoissani, ja pääsin niin hyvin vauhtiin, että aloin tänään jo raapustella toista kasaan. Tää on sitä mitä mä oikeasti kaikista eniten rakastan tehdä, ja on maailman paras fiilis taas saada jotain aikaiseksi.

Tän mun tubekanavan aktivoitumisen tueksi olen nyt myös luonut uuden Facebook-sivun ihan näille mun musajutuille, jonne tulee kaikki uudet coverit ja omat biisit ilmestymään, kaikenlaista ekstramatskua tietenkään unohtamatta. Joten nyt kaikki menkää seuraamaan tätä mun Youtube-kanavaa ellette oo jo sekä heittäkää Facebookiin tykkäys, tästä tää nousukiito taas lähtee! Ja hei ihan mahtava olisi kuulla, mitä biisejä haluaisitte mun vetävän. Yritän nyt myös vähän astua comfortzoneni ulkopuolelle, ja oikeasti voisin ottaa haasteen vastaan ja vetää seuraavaksi jonkun ihan erilaisen biisin ja tehdä sille taas pieniä luovuudenpuuskia. Mutta joo, ei mulla tässä kai muuta, seurailkaa seurailkaa seurailkaa ja kertokaa mitä tykkäätte!

Seuraa blogia Facebookissa, UUTTA FACEBOOK-SIVUA, Instagramissa (sannalovesfood), YouTubessa, Ask.fm:ssä ja Snapchatissa (sannapannari)!

Elämä on rankkaa ja leffat vie mennessään

Mulla on ollut niin kiireinen viikko, että blogi on taas ihan vahingossa jäänyt vähän hunningolle. Vapaahetkinäni oon sitten taas ollut niin väsynyt, että helposti oon jäänyt vaan Netflixin eteen. Mut hei älkää huoliko, mulla on kauheasti kuitenkin ideoita kunhan vaan saan aikaa ja energiaa niiden toteuttamiseksi!

Tällä viikolla mulla on ollut yksi katastrofaalinen työvuoro ja yksi vaan aivan liian pitkä työvuoro. Perjantaina puolestaan vietettiin meidän fuksiaisia, joka oli ihan parasta. Päästiin taas revittelemään ja pitämään hauskaa, ja ihan oikeasti pärjättiinkin rastien tehtävissä. Ja tietenkin pääsin jatkamaan olympialaisissa alkanutta voittoputkea, haha! Meillä oli myös ihan parhaat jatkot, jossa minäkin nollapilkkuseiskavitosen vesipulloineni viihdyin Shakiroiden ja Gimmeleiden saattelemana. Seuraavia taas odotellessa, oli oikeasti kyllä hauskaa!

Muutto on taas hippusen edistynyt, tänään sain tänne roudattua muun muassa kasan leffoja ja upouuden dvd-soittimen, loput Twilightit ja Potterini sekä kitarani ja äänityskamani. Nyt on pyörimässä Pitch Perfect, joka on ehdottomasti yksi niistä leffoista, minkä jaksan aina katsoa uudestaan ja uudestaan. Mutta nyt mä syön ja katson leffan loppuun ja painun nukkumaan, palaillaan enempi taas joku toinen päivä ihanat! ♥

Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), YouTubessa, Ask.fm:ssä ja Snapchatissa (sannapannari)!

(ja wii vuoden sadas postaus! ehkä tähän olis voinut keksiä jotain kunnollisempaa, ehkä seuraavaksi sitten;) )

Rakastan...

Hitaita arkiaamuja. Sellaisia kun herää auringonpaisteeseen kunnon yöunien jälkeen ja ihan rauhassa voi loikoilla, tehdä aamutoimet, syödä ja meikkailla, ja sen jälkeen lähteä hyvillä mielin kouluun tai töihin. Päivä lähtee vaan niin paremmin käyntiin ja kaikki on kivempaa hyvän aamun jäljiltä, nyt mä vasta olen sen todella tajunnut. Onnea on elämä, jossa aikaisimmat koulupäivät alkavat kymmeneltä ja matkaan ei kulu tuntia!

Aurinkoisia alkusyksyn päiviä, kun koko maailma näyttää kauniilta ja kutsuvalta, ulkona voi kävellä ilman takkia ja fiilis on muutenkin mitä mainioin. Eikä pieni tihkusadekaan haittaa, jos kuitenkin on lämmintä eikä mikään kiire minnekään.

Mun uutta kotia. Mulla on sisustaminen ja kalustaminen erittäin hyvällä mallilla, kaapit täynnä ruokaa ja paikka kaikelle. Oon päässyt toteuttamaan omaa tyyliäni käyttämättä kuitenkaan paljoa rahaa, ja mä rakastan sitä miltä mun luona näyttää. Vielä viimeiset silaukset pitää saada kuntoon, ja voin vihdoin esitellä sitä sitten tarkemmin teillekin. En malta odottaa! <3

Helsinkiä. Tää Helsingin keskusta upeine vanhoine rakennuksineen on aivan ihana, ja nyt etenkin Lontoo-kesän jälkeen sitä osaa katsoa ja ihailla ihan uusin silmin. Kauniit keltaiset talot ja merenranta auringonlaskun aikaan, mä olen niin onnellinen että saan pyöriä näillä nurkilla joka päivä. 

Hyvää musiikkia. Tänä aamuna töihin matkatessani tuli Spotifyssä vastaan Nightwishin The Islander, ja siinä hetkessä oli pakko vaan laittaa volyymit kovemmalle, pistää silmät kiinni ja vaan nauttia. En olisi kymmenen vuotta sitten uskonut, miten rakastunut tähän biisiin olisin, mutta onhan se nyt vaan täydellinen. Tätä aamua piristi myös Smells Like Teen Spirit ja Tiisun Virtaset, ne ovat myös sellaisia taattuja hyvän fiiliksen biisejä, vaikka ei ehkä suoranaisesti sellaisia olekaan. Mutta se on mulla vaan sellaisia, joiden kohdalla haluaa laittaa kovemmalle ja vaan fiilistellä. Musa on parasta, ja hyvä musa vielä parempaa.

Tummia huulipunia. Tää ei varmaan tosin tule kenellekään mun blogia lukeneelle yllätyksenä, haha! Kesällä mulla vaan teki enemmän mieli käyttää kaikkia ihania nudeja ja neutraaleja sävyjä, mutta nyt mun silmät iskeytyy yhä useammin niihin kaikista ihanimpiin tummanpunaisiin, sekä tietysti välillä mun luottoliilaan ja -laivastonsiniseen, jotka tuo oman lisänsä muuten yksinkertaiseen meikkiin juuri täydellisesti. Eilen kävin taas vierailulla Essencen hyllyllä, ja vihdoinkin mukaan tarttui paljon puhuttu Matt, Matt, Matt -huulipuna, joka ehdottomasti pitää ottaa pian testiin!

Ihan tätä kaikkea just nyt. Uutta yliopistoelämää, uusia ihmisiä, uutta arkea ja uusia rutiineja. Mun uusi elämä, jos näin radikaalisti haluaa sanoa, on lähtenyt tosi hyvin rullailemaan, vaikka tietysti se itse opiskelu tuottaakin välillä hienoisesti tuskaa ja ahdistusta. Mutta jos tunnollisesti tässä yrittäisi jaksaa tehdä läksyt ajallaan ja tiskata ainakin melkein joka päivä, niin siitä on musta aika hyvä lähteä.

Jakakaa tekin rakkauttanne ja hyvää mieltänne kommenteissa, miltä teidän listat näyttäisivät? ♥

Kuvat ovat viime syksyltä ja siitä asti odottaneet ihan tämän postauksen julkaisua, ihan hullua miten näinkin lyhyessä ajassa muuttuu. Omasta mielestäni oon ainakin ihan erinäköinen näissä kuvissa!

Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), YouTubessa, Ask.fm:ssä ja Snapchatissa (sannapannari)!

Viisi viikkoa kotona | Au pair -postaus

Tänään tulee viisi viikkoa siitä, kun tulin lopullisesti Lontoosta kotiin. Ehkä ytimekkäämpi otsikko olisi ollut "kuukausi kotona", mutta toi kuukausi tuli tosiaan sunnuntaina täyteen, enkä mä tietenkään silloin tätä tajunnut tai ehtinyt kirjoittaa. Mutta näin viiden viikon kotonaolon jälkeen, mikä on fiilis?

Totuus on, että mä en kaipaa Lontooseen lainkaan. Mä en ajattele au pair -arkea tai mun perhettä kaivaten, enkä itke kaupungin katujen ja puistojen perään. Totta kai mä nautin Lontoo-kesästä ihan suunnattomasti, mutta yhtä paljon, ellen enemmänkin, olen nauttinut kotona olemisesta. Toki nämä viisi viikkoa ovat olleetkin yksiä mun elämäni tapahtumarikkaimmista ja mullistavimmista, kun lyhyen ajan sisällä olen aloittanut opiskelut ihan uudenlaisessa ympäristössä, uusien ihmisten ja uusien toimintatapojen keskellä, sekä muuttanut ensimmäistä kertaa omaan kotiin, sisustanut ja sopeutunut yksinelämiseen. 

 Mun lähdön jälkeen olen parit viestit vaihtanut perheen äidin kanssa paluuni aikoihin, ja perheen vanhimmalta lapselta olen yhden (maailman suloisimman) viestin saanut, parin selfien kera. Muuten emme tosiaan ole pahemmin yhteyksissä olleet, enkä heidän luokse takaisin ole kaivannut. Näin jälkikäteen on helppo ajatella niitä asioita, mitkä arjessa ärsytti, ja olla onnellinen että se aika aupairiutta työnä on ohi, nimittäin niin kuin aiemmin olen sanonutkin, on se työnä hyvin raskasta.

Kotiin palattuani, ja varsinkin muuton ja koulun alun myötä keskustassa paljon enemmän aikaa vietettyäni olen rakastunut Helsinkiin aivan uudestaan. Siinä missä kesän aikana katselin Lontoota suurien sydänsilmälasien läpi ja miten ihastuin siihen paikkaan täydellä sydämelläni, on nuo samat fiilikset tulleet ainakin tuplaten oman kotikaupunkini suhteen. Toki mä edelleen rakastan Lontoota ja se on mun ulkomaisten lempikaupunkien kirkkaassa kärjessä, ja vaikka kaipaan Lontoon maisemia ja kauppoja ja katuja ja elämää, ei mua harmita ettei se ole mulla enää kädenulottuvilla. Lontooseen tulen palaamaan vielä monta kertaa tämän elämän aikana, sen tiedän varmaksi. Ja tätä kirjoittaessa alan kaivata sinne taas enemmän. Mutta just nyt Helsinki tuntuu juuri oikealta paikalta olla. ♥

Outfit detailsit edellisessä postauksessa!

Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), YouTubessa, Ask.fm:ssä ja Snapchatissa (sannapannari)!

Parasta syksyssä on viininpunainen

Niin kuin eilisessä postauksessa mainitsinkin, meillä oli maanantaina ihan parhaat asukuvailusessiot Marian kanssa. Aurinko paistoi ja kamera räpsyi ja meillä oli superhauskaa! Onneksi on näköjään uusista koulukavereistakin löytynyt yksi uusi vakkarikuvaaja, haha!

Mä olen ollut ihan rakastunut tähän mekkoon siitä asti, kun sen vuosi sitten ostin Rodoksen reissullamme. Tosin kesällä se oli mulla Lontoossa mukana, jossa kolmen kuukauden aikana käytin sitä ehkä kaksi kertaa. Mutta tiedättekö kun ei tämä ole sellainen väri ja malli joka kesällä iskisi! Kesällä pitää olla vaaleita ja kirkkaita värejä ja hulmuavia helmoja. Mutta syksyyn tämä on täydellinen.

Tässä asussa oli vaan niin hyvä fiilis. Mun lempparisyysmekko, jossa on ihana avoin selkä ja maailman mukavin olla, paksut mustat leggarit ja maailman parhaat kissa-Vansit, jotka mun mielestä sopivat tähän asuun kuin noh, nenä päähän. Vielä syksyn ensimmäiset viininpunaiset huulet, tämä on sitä kaikista minuinta tyyliä. Tämän näköisenä on hyvä olla. 

Mekko Stradivarius / Neuletakki Billabong / Kengät Vans / Huulet Korres Intense Colour Lipstick sävyssä 58 Wine Red, pohjalla Nyxin aivan mahtava Slide On, Glide On, Stay On & Definitely A Turn On Waterproof, Extreme Color Lip Liner (This lip liner is so good, the name had to be this long) -huultenrajauskynä, jonka nimi oli vaan pakko kirjoittaa kokonaisuudessaan! Ai niin ja sävyssä 06 Nebula

Oi että kuinka tätä mekkoa rakastankaan varsinkin tähän vuodenaikaan, tulikohan se jo tarpeeksi selvästi ilmaistua? Oon odottanut sitä, että pääsen sen teille täällä esittelemään siitä asti, kun sen ostin, ja nyt oli vihdoinkin sen aika! Ja kuten tulikin mainittua, meillä oli aika onnistunut kuvausreissu, joka tarkoittaa että näitä kuvia on varastossa vielä paljon. Eli saatte nauttia tuon kuvaussession tuotannosta vielä hetken jos toisenkin haha!

Tänään oon muun muassa saanut vihdoinkin verhot ikkunaan, ja voin vihdoinkin täysin häpeilemättä tanssia ja heilua alkkareissani niin kuin kuka tahansa omassa kodissaan haluaa. Tein avokadopastaa ja katsoin Idolsia, ja vitsi miten ihania tyyppejä siellä oli kisaamassa (ja vitsi millainen legenda tuosta Antti Tuisku -fanitytöstä tuleekaan!). Ja arvatkaa mitä oli seuraavaksi suunnitelmissa? Mäpä taidan tänään mennä kerrankin aikaisin nukkumaan, eli hyvää yötä ja ihanaa torstaita teille kaikille, milloin ikinä missä ikinä tätä luettekaan! ♥

Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), YouTubessa, Ask.fm:ssä ja Snapchatissa (sannapannari)!

Maanantaimood: aika jees

Siis tiedättekö sen fiiliksen, kun herää virkeänä ja hyvällä fiiliksellä, aurinko paistaa ja asu ja naama toimii, koti on siisti ja jotenkin vaan saat asioita aikaiseksi? Mulla oli eilen kerrankin sellainen päivä. Heräsin (myöhään) aamulla omasta kodistani, joka vihdoinkin alkaa oikeasti näyttää kodilta. Käytiin viikonloppuna Ikeassa (ja oltiin siellä neljä ja puoli tuntia), ostettiin isot kasat kaikkea pientä ja hyödyllistä ja nättiä, ja oon ihan superkikseissä mun uusista ihanista tyynynpäällisistä ja huonekasveista, jotka toivottavasti pysyvät hengissä edes hetkisen. Söin aamupalaa ja meikkailin, ja ekaa kertaa tänä vuonna laitoin luottosyksyntummanpunaiset huulet. Koulussa oli kiva viron tunti, jonka jälkeen käytiin Marian kanssa asukuvailemassa ihan huolella. Ihan parasta kun ihan koulun takapihalla (ja koulu osin itsessäänkin) on upea Senaatintori ja Helsingin keskustan kauniit vanhat rakennukset ja puut ja kadut, jossa kuvailla tai ihan vaan kuljeksia ja ihastella. Eilen oli vielä niin lämminkin, että neuletakin päälle pukeminenkin tuntui yllättävän vastenmieliseltä ajatukselta. Kävin postissa hakemassa paketin (jytky nimeltä Iso suomen kielioppi) ja Sibelius-lukiolla vihdoin palauttamassa kaappini avaimen. Kaupan kautta laittamaan ruokaa jämistä ja chillaamaan niin kauniilla sängylläni. 

Toki niihin hyviinkin päiviin ehtii mahtua kaikenlaista vähemmän mielekästä. Tajusin, että fonologian ja morfologian kotitehtävä olisi pitänyt palauttaa kuusi tuntia ennen, kuin edes menin selvittämään, että mikä se tehtävä edes olikaan. Lopulta illalla sen tehtyäni kone ei suostunut enää tehdä yhteystyötä internetin kanssa, joka teki tehtävän (14 tuntia myöhässä) palauttamisesta astetta haastavampaa. Tänään mieltä on ahdistanut muun muassa syntaksi ja pianon treenaaminen ilman pianoa. Mutta eilen oli hyvä aamu ja hyvä maanantai. Kunpa kaikki maanantait alkaisivat samalla lailla.

Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), YouTubessa, Ask.fm:ssä ja Snapchatissa (sannapannari)!

FUKSIVUODEN BUCKET LIST

Kesä tuli ja kesä meni, ja bucket listit jäi mun kohdalla suunnittelematta ja toteuttamatta. Nyt tosi moneissa blogeissa on näkynyt noiden bucket listien läpikäyntipostauksia, ja ne on musta olleet jotenkin superhauskoja. Mulla nyt ei ole kuitenkaan alkukesältä bucket listia läpikäytävänä enkä millään jaksaisi odottaa taas ensi kesään. Niinpä päätin tehdä vähän toisenlaisen listauksen: fuksivuoden bucket listin.

(Tässä vaiheessa voidaan kaikki heittää pieni veto, että kuinka monta kertaa mä vielä aion sanoa bucket list tässä postauksessa. Hups!)

Hanki hyviä ystäviä. Heti tähän alkuun vähän kinkkisempi, nimittäin mä en ainakaan usko että tämä olisi täysin mun käsissäni. Olisi ihana saada yliopistosta niitä elämän mittaisia ystävyyssuhteita, eikä ainoastaan niitä kurssikavereita jotka valmistumisen jälkeen unohdetaan. Ehkä mä enemmän tällä ajattelen niin, että itse olisin rohkeampi ja sosiaalisempi ja asennoituisin uusiin ihmisiin eri tavalla, ja antaisin niille uusille ystäville mahdollisuuden. Tähän mennessä on jo löytynyt muutama tyyppi, joiden seurassa mielellään jatkossakin lounastaisi, mutta alle kahden viikon jälkeen on ihan mahdoton sanoa, kenen kanssa mä puolen vuoden päästä oikeasti hengaan.

Syö edes jonkinlainen aamupala ennen kouluunlähtöä. Lontoossa mä otin tavaksi syödä edes yhden hedelmän tai pienen kulhollisen puuroa ennen uloslähtöä, ja vaikka nälkä ei lähtenyt sillä mihinkään, kyllä sen heti huomasi omassa jaksamisessa ja energiatasossa niinä päivinä, kun lähti täysin tyhjällä vatsalla. Tähän mennessä olen omaan kotiin muutettuani onnistunut hyvin vetämään pikkuisen puuron nassuun ennen lähtöä, jolla on sitten sen yhden luennon jaksanut ennen lounasta. Katsotaan, kuinka hyvin tässäkin pysyn!

Älä myöhästele. Mua vähän etukäteen huolestuttaa se, että mun muuton myötä mun koulumatka lyhenee noin viiteen minuuttiin. Ja tunnetusti mitä lähempänä asuu, sitä todennäköisemmin myöhästyy. Mä näen tämän hyvin selkeästi toteutuvan itseni kohdalla, varsinkin kun muutenkin haluan käyttää esimerkiksi aamulla kaiken ajan hyödyksi, eli toisin sanoen viivyttää lähtöä ihan siihen viimeiseen hetkeen. Ehkä jos asettaisin tavoitteeksi aina saapua koululle tasaksi, kun luennot alkavat vartin yli, niin olisi siihen myöhästymiseenkin varaa? Toisaalta tähän mennessä olen huomannut myös tavoitteen lähteä tasalta toimineen hyvin, enkä toistaiseksi ole myöhästynyt vielä kertaakaan!

Kuuntele luennoilla. Se on niin helppoa ottaa se kännykkä esiin väsyneinä aamuina ja virittäytyä ihan jollekin muulle kanavalle, ja sen jälkeen niin vaikea taas ryhtyä taas panostamaan. Mutta faktahan on ainakin mun kohdalla se, että jos tunneilla onnistuu keskittymään ja kuuntelemaan, niin helpottaa se sitä oppimista ihan kauheasti. Pitää varmaan alkaa kantaa mun ihanaa Muumi-värityskirjaa mukana (ja ostaa kunnon värikyniä!) niin ei ehkä ajatus lähde niin helpolla harhailemaan. Ensimmäisten tuntien jälkeen on kyllä jo hyvin selkiytynyt se, millä luennoilla se ajatuksen karkailu on kaikista todennäköisintä, haha!

Älä jätä hommia viimeiseen iltaan. Yliopistossa olisi oikeasti kiva ihan oikeasti oppiakin jotain ja panostaa siihen opiskeluun, eikä mulla ole yhtään ikävä sitä lukioajan jäätävää stressiä, kun deadlinet kaatuivat päälle ja oli miljoona kertaa helpompi jäädä selailemaan Facebookia kolmatta tuntia putkeen. Mulla on varsinaisten luentojen osalta todella lyhyitä päiviä, mutta pitää opetella ottaa siltä vapaa-ajaltakin kunnolla aikaa opiskeluun. Jos vaikka hypärit edes käyttäisi torkkujen sijaan kirjastossa?

Sosialisoidu. Rohkene mennä juttelemaan uusille tyypeille, osallistu tapahtumiin ja käy edes niissä merkittävimmissä bileissä. Mä jään niin helposti mieluummin ihan vaan itsekseni ja lähden kotiin nukkumaan sen sijaan että menisin muiden mukana jatkoille. Ja vaikka se ei sinänsä mua haittaa eikä harmita, niin esimerkiksi lukiossa jäin jollain tavalla vähän ulkopuolelle kaikesta jännästä kun en ikinä osallistunut mihinkään vapaa-ajan meininkeihin. Liittyy ehkä tavallaan tuohon ensimmäiseen kohtaan, mutta mä en halua viiden vuoden päästä harmitella miten kaikki hauskat jutut jäi kokematta kun ei viitsinyt lähteä. Hyvä on myös muistaa, kuten ekalla viikollakin jo huomasin, että kaikki ei ole kännissä täysiä ääliöitä ja paljon on myös muitakin, jotka eivät juo ollenkaan, joten mun kaltaisillakin tyypeillä voi olla ihan hauskaa vaikka viina toisilla virtaakin.

Ja viimeisimpänä muttei vähäisimpänä, hanki haalarit ja niihin maailman parhaat merkit. Ekalla viikolla ehdinkin ihailla meidän tuutoreiden merkkejä, joiden vitsit todella lämmittää tällaisen kielioppinatsin sydäntä. Avajaiskarnevaaleista (josta tän postauksen kuvatkin ovat!) sain jo hyvin aloitettua varaston kartuttamisen, ja näistä löytyykin monta ihan ehdotonta lempparia! Koska hei, Minionit (ja ranska) on best. (ja apua nyt vasta tajusin ettei tuossa kuvassa edes ole kaikkia mun jo ostamia merkkejä, nyyh!)

Tässä on nyt siis jonkinlaista toimintasuunnitelmaa tulevalle vuodelle. Jotenkin mä täältä voin kuitenkin jo nähdä ne kohdat, joissa todennäköisimmin kohtaan ongelmia, haha! Ensi kesänä sitten katsotaan miten meni, arvauksia ja vetoja lopputulemasta saa heittää alapuolelle! Ja jos ette nyt malta odottaa mun ensimmäisen vuoden kokemuksia, käykää lukemassa Tarun superhauska postaus AMK, expectation vs. reality, joka mahdollisesti saattoi inspiroida tämänkin tekstin kirjoittamiseen, haha!

Kanssafuksit, ootteko samoilla linjoilla mun kanssa? Ja entiset fuksit, kuinkahan tuhoon tuomittuja nämä mun suunnitelmat ovat :D

Ihanaa loppuviikkoa teille kaikille ♥

Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), YouTubessa, Ask.fm:ssä ja Snapchatissa (sannapannari)!

Ensimmäisen koulupäivän asu

Voitteko uskoa, mulla on takana jo kaksi päivää ihan oikeaa yliopisto-opiskelua! Tähän mennessä olen oppinut, mitä tarkoittaa syntaksi (ehkä), mikä on sukunimi viroksi (tosin saatoin sen jo unohtaa) sekä mistä löytyy auditorio 116 ja sitä lähin vessa (ei nimittäin ollut helpoin mahdollinen paikka). Olen syönyt hyvin, löytänyt kivoja tyyppejä, joiden vieressä istua tunneilla ja ruokalassa ja jopa tehnyt läksyjä ja nättejä muistiinpanoja!

Mulla oli tämä ihan sama asu (ehkä housuja lukuunottamatta?) päällä silloin reilu viikko sitten ihan ekana ekana päivänä, ja oltiin jo silloin sovittu asukuvatreffit. Kuvat jäi kuitenkin ottamatta, kun muistikortti oli visusti kiinni koneessani toisella puolen kaupunkia. Mulla oli kuitenkin jo visio kuvista sekä tästä postauksesta (haha), ja tajusin että voinhan mä kuvata ekan koulupäivän asun sinä toisena ekana koulupäivänä.

Ja niin me sitten tehtiin. Mulla ei ole näissä kuvissa edes huulipunaa naamassa, ja se tuntuu ihan hirveän kummalliselta! Tämä paita on ainoa vaateostos, minkä olen Lontoosta palattuani tehnyt. Ihana avoselkäinen löytö Vero Modan alerekistä, joka oli vaan ihan pakko ottaa mukaan. Mä rakastan kaikkia selkäyksityiskohtia, ja tämä olikin jo mun kolmas tällä tavalla selästä avonainen paita. Tämä tosin on mun ensimmäinen (ja ainoa) pitkähihainen sellainen, ja mun mielestä se tekee siitä vielä kivemman ja mukavamman päällä sekä ihan vaan helpomman pitää.

Lisäksi mä tietenkin rakastan sitä, että tässä paidassa pääsen vilauttelemaan tuota mun ihanaa urheilutoppia! Se oli löytö TKMaxxista meidän St Albansin reissulta, ja siitä asti olen pitänyt sitä ihan liikaa. Mutta en mä voi sille mitään! Se on supermukava, aivan ihanan värinen ja tietenkin nuo ihanat selkähörhelöt. Ja muutenkin, urheilurintsikat best.

Paita Vero Moda / Housut Dr Denim / Kengät Vans / Urheilutoppi TKMaxx

Ehkä muuten huomasittekin otsikon poikkeavan vähän mun muista asupostauksista. Reilu pari vuotta sitten blogiuudistukseni yhteydessä tuo konsepti koko vaatekaappini kattavasta Kurkistus Narniaan -postaussarjasta kuulosti kerrassaan nerokkaalta, mutta aikaa myöten mua on alkanut ärsyttää enemmän ja enemmän se pakollinen etuliite, joka on mun silmissä postausten arvoa alentavalla tavalla niputtamassa asukuviani yhteen. Joten tästä lähtee muutos. Asukuvia tulee yhä, ja ne kaikki löytää edelleen Kurkistus Narniaan -tunnisteen takaa sivupalkista. Enää se ei kuitenkaan otsikossa tule näkymään. Ja vaikka tätä pohdin pitkään juuri tuon jatkuvuuden takia, niin tuntuu äärimmäisen helpottavalta tiputtaa nuo itseä ärsyttäneet merkkijonot pois kelkasta. Mitä te pidätte tästä muutoksesta?

Mikä on sun lemppariyksityiskohta pukeutumisessa?

Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), YouTubessa, Ask.fm:ssä ja Snapchatissa (sannapannari)!

Ensimmäinen yö omassa kodissa

Viime yönä vietin ensimmäisen yöni omassa kodissani. Laitoin ensimmäistä kertaa ruokaa omassa keittiössäni. Tonnikalaa ja makaronia, ei siksi että on opiskelijabudjettiin sopivaa vaan ihan koska teki mieli (crazy, right?). Viritin ikioman televisioni ja katsoin Netflixiä omalla patjallani, sänky kun vielä ohjeiden puuttuessa odottaa kokoamistaan. Otin ensimmäisen suihkuni omassa kylppärissäni, puhdistin naaman kasvovedellä, rasvasin ja pesin jopa hampaat. Hilluin ensimmäistä kertaa alasti omassa olkkarissani ja totesin, että ehkä ne verhot olisi hyvä saada piakkoin ikkunaan. Pukeuduin Potter-yökkäreihin ja otin pari peiliselfietä ensimmäisen yön kunniaksi.

Kömmin peiton alle muumilakanoideni keskelle sammutettuani kattovalon ja totesin, että myös se pikkupöytälamppu olisi kiva hankkia. Selailin someja hetken oman asuntoni lattialla kunnes painuin aika pian nukkumaan. Sängynrunkoni osat kolisivat kääntyillessäni ja jossain vaiheessa jääkaappini alkoi surisemaan kummallisesti.

Aamulla heräsin sisään hiipivään valoon, pesin kasvoni ja tein puuroa aamupalaksi. Meikkailin samalla kun söin, lähdin myöhemmin kuin oli tarkoitus mutta olin kuitenkin hyvissä ajoin koulussa. Olo oli virkeä ja motivoitunut. Kyllä mä näin voin elää.

Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), YouTubessa, Ask.fm:ssä ja Snapchatissa (sannapannari)!

Orientaatioviikon tunnelmia

Ai että, nyt on takana ihan mahtava orientaatioviikko ja oon ihan valmis tiistaina aloittamaan sen oikean yliopistoarjen, kunhan vielä maanantain avajaiskarnevaalit saadaan pois alta. Kuluneen viikon aikana meidän tuutorit olivat tietenkin järjestäneet meille kaikenlaista ihan superhauskaa ohjelmaa. Lauantaina oli tosiaan jo varaslähtöpiknik ja tiistaina kampussuunnistus, ja niin kuin viime postauksessa ennustinkin, me todella voitettiin keskiviikon olympialaiset! Ja kyllä me se ansaittiinkin, me heittäydyttiin, paneuduttiin, panostettiin, osattiinkin ja ennen kaikkea lahjottiin. Minä muun muassa näyttelin Muumipeikkoa ruotsiksi, makasin naama ruohossa ja jopa luovuin Geishan lopuistani, ja onneksi se kaikki todella kannatti!

Perjantaina meillä oli vielä viikon päätösbileet. Mä mietin, viitsinkö ollenkaan lähteä, bileet kun ei ihan mun juttu ole ja mulla oli vielä työvuorokin ennen sitä, mutta onneksi menin! Illan edetessä tunnelma todella nousi ja hengasin ihan parhaiden tyyppien kanssa, joista yhden kanssa lauloin karaokessa Lay All Your Love On Me:n ja toisen kanssa, uskokaa tai älkää, Shakiran Hips Don't Lien! Etukäteen vähän jännättiin että mitä siitäkin oikein tulee, mutta meillä oli oikeesti todella hauskaa, vedettiin ihan täysillä ja tunteella ja porukkakin oli superhyvin messissä ja tanssi ja lauloi mukana. Oltiin varmaan illan paras veto, vaikka itse sanonkin, haha! Eli nyt on sekin todistettu, että karaokebaarissa perjantai-iltana fuksien ja tuutoreiden (ja kuokkimaan tulleiden teekkareiden) kanssa voi olla selvänäkin ihan hauskaa, varsinkin kun onneksi en ollut edes ainoa, joka nautti juomansa ilman turhia voimajuomia.

Mä menen tästä taas jatkamaan muuttoa, tänään haetaan mulle sänky joten se ihan oikea muutto on ihan näillä näppäimillä käsillä! Huomenna onkin sitten tosiaan ne avajaiskarnevaalit, ja tiistaina alkaa ihan se oikea opiskelu, vähän pelottaa. Mulla on muun muassa kolme johdatuskurssia, kaksi kurssia joiden nimien merkityksistä en oo ihan satavarma, ja viron alkeiskurssi! Tästä tulee hauskaa :D

Ihanaa uutta viikkoa teille kaikille, ja hei kaikki te muut fuksit jotka mahdollisesti saatatte tänne eksyä, jakakaa ihmeessä teidänkin orientaatioviikon fiiliksiä ja ajatuksia tulevasta yliopistoilusta! ♥

Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), YouTubessa, Ask.fm:ssä ja Snapchatissa (sannapannari)!