Näin Helsingin Pride-juhlinnan jälkeen oonkin erittäin ajoissa postailemassa vihdoin meidän melkein vuoden takaisesta Brightonin-päiväreissusta! Viime kesänä Lontoo-aikanani tein tosiaan neljä päiväreissua lähipaikkakunnille. Rochesterista voit lukea täältä ja St Albansista täällä, Cambridgen postaus puolestaan odottaa vielä aikaansa, ja tänään on Brightonin vuoro!
Ja kyllä Brightonissa Pride näkyikin. Oli koristeita ja lippuja, erikoistarjouksia ja, kaikista olennaisimmin, juhlakansaa. Merenranta oli ihan täynnä porukkaa. Suurimmat riennot kuitenkin taisivat osua toiselle päivälle, joten mitään kreisibailuja tai järjetöntä väentungosta ei kaduilla ollut. Englantilaiseen tapaan aurinkoiseenkin päivään osui sadekuuro, joka saattoi myös osaltaan siirtää porukkaa enemmän sisätiloihin.
Mutta oli Brighton ihana! Sitä helsinkiläisenä on niin tottunut siihen, että merenranta on pienen matkan päässä ja sinne on aina helppo vain mennä, että on ihan hassua ajatella, että porukka matkustaa ympäri Englantia Brightoniin ihan meren takia. Kuitenkin pitkän Lontoo-pätkän jälkeen oli itsellekin ihana päästä meren ääreen.
Päivän aikana käveltiin rannalla, kurkattiin luonnollisesti muutamat kaupat, ja hengailtiin Brighton Pierillä. Pitkältä laiturilta ostettiin herkulliset crepet, nautiskeltiin huvipuistomaisesta tunnelmasta kioskien, pelikoneiden ja laitteiden keskellä, ja loppuillasta otettiin jopa hennatatskat! Omani onnistuin sotkemaan melkein heti, enkä lopulta ottanut siitä yhtään kuvaa.
Ehkä parasta kuitenkin Brightonissa: auringonlasku. Tämä maisema vilahti jo tämän postauksen kuvissa, mutta oikeasti, onko upeampaa, kuin loppukesän auringonlaskut? Pimeän tultua mentiin vielä uudestaan pyörähtämään Pierillä, ennen kuin lopulta lähdettiin kotiin.
Uskoisin mun ja Brightonin teiden vielä kohtaavan joku päivä, kaupunki oli ihan sikasuloinen värikkäine taloineen, ja siellä olisi varmasti vielä paljon lisää nähtävää. Vielä olisi tosiaan näistä Englanti-reissupostauksista Cambridge jäljellä, ehkä sekin saadaan pian hoidettua pois alta!
Vielä pitää sanoa, miten helppoa tällainen reissaaminen Englannissa olikaan. Menopaluujunaliput sai ihan superhalvalla (jos en ihan väärin muista, niin kalleimmat menopaluuliput kahdelle hengelle, jotka ostin, taisivat olla alle 30 puntaa kokonaisuudessaan), ja avoin lippu mahdollisti aikataulujen muokkaamisen lennossa oman fiiliksen pohjalta. Voitiin siis lähteä kotiin silloin, kun siltä illalla tuntui, ilman ärsyttävää ajan tappamista tai puolestaan kiirehtimistä.
Mutta Brighton. Yhtenä elokuisena päivänä otettiin päivän kohteeksi paljon puhuttu Brighton meren rannalla. Juna oli reilun tunnin matkan ihan täynnä, ja vasta perille päästyämme tajusimme, että olimme osuneet paikalle juuri Pride-viikonloppuna, ja kaikki nuo junamatkustajat olivat saapuneet bilekaupunkinakin tunnettuun Brightoniin juhlintaan osallistuakseen.
Ja kyllä Brightonissa Pride näkyikin. Oli koristeita ja lippuja, erikoistarjouksia ja, kaikista olennaisimmin, juhlakansaa. Merenranta oli ihan täynnä porukkaa. Suurimmat riennot kuitenkin taisivat osua toiselle päivälle, joten mitään kreisibailuja tai järjetöntä väentungosta ei kaduilla ollut. Englantilaiseen tapaan aurinkoiseenkin päivään osui sadekuuro, joka saattoi myös osaltaan siirtää porukkaa enemmän sisätiloihin.
Mutta oli Brighton ihana! Sitä helsinkiläisenä on niin tottunut siihen, että merenranta on pienen matkan päässä ja sinne on aina helppo vain mennä, että on ihan hassua ajatella, että porukka matkustaa ympäri Englantia Brightoniin ihan meren takia. Kuitenkin pitkän Lontoo-pätkän jälkeen oli itsellekin ihana päästä meren ääreen.
Päivän aikana käveltiin rannalla, kurkattiin luonnollisesti muutamat kaupat, ja hengailtiin Brighton Pierillä. Pitkältä laiturilta ostettiin herkulliset crepet, nautiskeltiin huvipuistomaisesta tunnelmasta kioskien, pelikoneiden ja laitteiden keskellä, ja loppuillasta otettiin jopa hennatatskat! Omani onnistuin sotkemaan melkein heti, enkä lopulta ottanut siitä yhtään kuvaa.
Ehkä parasta kuitenkin Brightonissa: auringonlasku. Tämä maisema vilahti jo tämän postauksen kuvissa, mutta oikeasti, onko upeampaa, kuin loppukesän auringonlaskut? Pimeän tultua mentiin vielä uudestaan pyörähtämään Pierillä, ennen kuin lopulta lähdettiin kotiin.
Uskoisin mun ja Brightonin teiden vielä kohtaavan joku päivä, kaupunki oli ihan sikasuloinen värikkäine taloineen, ja siellä olisi varmasti vielä paljon lisää nähtävää. Vielä olisi tosiaan näistä Englanti-reissupostauksista Cambridge jäljellä, ehkä sekin saadaan pian hoidettua pois alta!
Onko Brighton teille tuttu paikka? Mitä suosittelisitte siellä?
Liity lukijaksi tästä!
Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), vlogi-YouTubessa, musa-YouTubessa ja Snapchatissa (sannapannari)