New York kymmenellä lauseella ja kymmenellä kuvalla

Ensimmäinen New York -katsaus on täällä! Ennen kuin lähden kyntämään kameran kuvasatoa ja tarkemmin käymään meidän matkaa läpi, halusin mä jakaa teille muutamat puhelinkuvat erilaisten New York -huomioiden kanssa. Instaseuraajille saattaa osa olla jo tuttua juttua, jos et mua jo seuraa, niin kannattaa ehdottomasti ottaa talteen mun käyttäjä @sannalovesfood, sinne päivittelen reissujen aikaan oikein erityisen ahkerasti!

Ensimmäisenä kohteeseen saavuttuamme huomasin jättäneeni farkut kotiin - menin kymmenen (kylmää) päivää siis kahdella mekolla ja loppuviikosta vielä yhdellä pitkällä t-paidalla.

Ulkona en pahemmin palellut, mutta sisällä kyllä - kiitos Suomen ympärivuorokautisille pattereille ja kolminkertaisille ikkunalasituksille!

Meidän kolmannelle yölle ja päivälle oli luvattu ankara lumimyrsky, jonka vuoksi koulut olivat kiinni - ylläolevassa kuvassa näkyy kyseisen aamun katukuva. Lumista.

Joka paikassa haisee hassulta - kämpässä on oma ominaistuoksunsa, joka kadunkulmalla haisee pilvi ja viemärikaivoista kohosi valkoista höyryä, jonka läpi oli kiva kävellä.

Kaikki ovet painavat ihan järjettömästi - haluatteko, että mä jään tänne jumiin?

Ranskalaisia joka puolella - siis niitä ihmisiä. Ranskaa kuului ehdottomasti eniten englannin jälkeen: ne olivat metrossa, Whole Foodsissa, sovituskopeissa ja turvatarkastuksessa. Oispa vielä ymmärtänytkin jotain, nyyh!

Asiakaspalvelijoita on kahta tyyppiä: ne, jotka kysyvät nimen, tarjoavat teetä ja kutsuvat sweetheartiksi, ja ne, jotka ovat siellä ainoastaan koska on pakko, eivätkä edes katso päin annosta ojentaessa. There's no in-between.

Whole Foodsissa oli vierekkäin kahdet liukuportaat: toiset asiakkaille, toiset ostoskärryille. Siis ihan nerokas keksintö, kärryt tyrkättiin omalle puolelleen, sitten rauhassa köröteltiin liukuportaat toiseen päähän ja oltiin valmiina ottamaan kärry kiinni. Tästä kuvamatskua Instastoorien puolella (myös Traveling-kohokohdissa). 

Aladdin oli ehkä paras musikaalinäytelmäesitys ikinä (Mamma Mian jälkeen tietysti) - Lampun henki oli sassy bitch ja Aladdin oli kuuuuma.

New Yorkin kummallinen ruudukkomainen katujärjestelmä oli oikeastaan aika helppo ja selkeä julkisilla liikuttaessa ja uusia kohteita metsästäessä, ja nopeasti löysi ne tutut päivittäiset reitit, joita oli myös helppo soveltaa (ainakin mun mielestä, matkaseurasta en ollut niinkään varma!).

Mitä hauskoja huomioita sä oot reissuillasi tehnyt? 

Liity lukijaksi tästä!

Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), vlogi-YouTubessa, musa-YouTubessa ja Snapchatissa (sannapannari)