Kesä älä mene

Postauksen kuvat: @jokiwonn

Ei varmaan ole jäänyt epäselväksi, että kesä on mun lempivuodenaika. Miksi ei olisi, lämpö ja vapaus ja loputon valo? Kyllä kiitos.

Joka kesä jossain vaiheessa mulla alkaa myös se sama kesän loppu -ahdistus. Vaikka kymmenen prosenttia minusta tavallaan ehkä jopa odottaa syksyä, rutiineja, alkusyksyn lämpimiä, aurinkoisia päiviä ja pimeitä mökkiöitä, loput yhdeksänkymmentä prosenttia alkaa panikoida ja kiljua ja yrittää heikoilla kynsillään ja hampaillaan pitää kiinni vielä jäljellä olevista kesäpäivistä.

Ja näin vuosittainen kesän loppu -ahdistukseni on taas alkanut. Miten voi olla mahdollista, että kohta on jo elokuu, kun tuntuu, ettei kesä ole vielä ehtinyt alkaakaan? Miten voi olla mahdollista, että yöllä on ihan oikeasti pimeää, nythän on kesä? Yhtäkkiä puhutaan taas koulujen aloituksesta ja lasketaan vapaapäiviä ennen hurjaa vauhtia lähestyvää syyskuuta. Viime kesä oli täynnä kaikkea mahtavaa puuhaa, menoa ja huippukelejä. Viime kesä oli yksi parhaista, ja jotenkin tuntuu, että tänä kesänä ei vain ole tullut tehtyä yhtä paljon. Helteet hellivät vain viikon, ja kohta ollaan samanlaisten sateiden ja kymmenasteisten kesäiltojen keskellä kuin heinäkuun alussakin. 

Onhan mulla kiirettä pitänyt tänäkin kesänä. Olen mökkeilyt monesti, toki vasta vain yhdellä mökillä. Olen kiertänyt kotimaan kaupunkeja, vaikka en vielä kaikkia listalla olevia. Olen leireillyt jopa neljään eri otteeseen, ja on todella vaikea sisäistää, että tämän kesän leirit olivat nyt tässä. Olen piknikkeilyt enemmän kuin jaksan laskea, pulahtanut järveen ihanan useasti, olen polttanut ihoni ja käynyt monen vuoden tauon jälkeen kävelemässä Kuusijärven ympäri. 

En ole vielä kuitenkaan käynyt merenrannalla, en ole nukkunut yötä ulkosalla, en ole vieraillut Mustasaaressa (joka menee jo ensi viikolla kiinni!), en ole tehnyt megasupersuursiivousta. En ole päässyt kunnolla sisään kesälomamoodiin, vaan alitajuisesti edelleen odottaa sitä jotain "sitten kun on loma" -hetkeä ja -fiilistä. Ehkä se todellinen kesälomafiilis onkin pelkkä illuusio, jonka odottaminen vie huomion niistä kivoista asioista.

Mulla on ollut tosi kiva kesä. Mä en vaan ole ollenkaan valmis luopumaan siitä ja siirtymään eteenpäin niihin muihin, pimeisiin ja kylmiin ja märkiin ja univajeisiin ja kiireisiin vuodenaikoihin. Enhän mä oikeasti koskaan olisi valmis luopumaan kesästä, ja seuraavaan on aina liian pitkä aika. Yhtä koville se silti ottaa joka vuosi. Kesä on vaan.

Mä tahdon yrittää ottaa loppukesästä kaiken irti. Tai sitten vain nauttia. Melko sama asia.

Liity lukijaksi tästä!

Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), vlogi-YouTubessa, musa-YouTubessa ja Snapchatissa (sannapannari)