Melkein marraskuu

Jep, melkein marraskuu. Vastahan lokakuu ja syyskuu ja elokuu ja heinäkuu ja tammikuu alkoi. Vastahan kesä loppui, ilmat viilenivät ja lehdet alkoivat vähän kellertää. Musta tuntuu, että tänä syksynä ei ollut kunnon ruskaa ollenkaan, tai sitten vain missasin sen. Vähän oli keltaista ja ruskeaa siellä täällä ja yhtäkkiä kaikki olikin jo maassa.

Jostain syystä ajan kuluminen ja syksyn eteneminen, eikä edes pimeät illat ole ahdistaneet mua niin valtavasti kuin yleensä. Tällä hetkellä mä olen ihan iloisin mielin toivottamassa tervetulleeksi marraskuun ja joulukuun ja uuden vuoden, synttärit ja miljoonat muut synttärit ja joulun, pimeyden ja kylmyyden. Kyllä se jossain vaiheessa taas kaatuu päälle ja viimeistään keväällä tajuaa, miten pitkä talvi on ollut takana, mutta vielä olen ihan toiveikas.

Tällä viikolla alkoi myös tämän lukuvuoden toinen periodi, joka on mulla onneksi vaikuttaa kevyemmältä kuin ensimmäinen. Hommaa varmasti riittää, mutta nyt mulla on vain kolme kurssia ykkösperiodin viiteen verrattuna - kunhan saan edellisistäkin loput suoritettua loppuun! Mulla on optimiset toiveet, että harvempaan kurssiin ehtii panostaa paremmin, mutta samalla on toiveet ainakin vähän vähemmän stressaavasta, lisääntyneestä vapaa-ajasta. Katsotaan, kuinka makeasti pääsen kuukauden päästä nauramaan näille tavoitteille, haha!

Marraskuu on meillä myöskin todellinen juhlakuu. Mun omiin synttäreihin on enää kolme viikkoa (kaksikymmentä päivää!!), joita toki juhlitaan ainakin pariin otteeseen erilaisilla porukoilla. Lisäksi marraskuuhun mahtuu vaikka kuinka monet lähipiirin synttärit (okei ainakin yhdet villit lastensynttärit) sun muuta juhlintaa, joten juhlakausi päästään potkaisemaan käyntiin jo hyvissä ajoin ennen joulua. Joulukaan ei muuten yhtäkkiä enää stressaakaan mua taas, niin kuin on koko vuoden tehnyt. Jotenkin syksyn ensimmäinen vastaantullut joululaulu onnistui laukaisemaan lämpöisen joulufiiliksen <3

Mun marraskuu lähtee huomenna käyntiin leirillä (ihana päästä leirille vielä kerran tälle vuodelle!), jatkuu seuraavan viikon tenttistressillä ja sitä seuraavana viikkona koittavalla Viron-matkalla! Marraskuissa on muutenkin yleensä se hyvä puoli, että loppuvuosi on usein niin täynnä erilaista menoa ja tapahtumaa, ettei vuodenajalle ominaisia paskoja puolia edes ehdi jäädä masistelemaan. 

Tl;dr summa summarum yhteenveto: marraskuu voi olla ihan jees, tervetuloa vuoden viimeinen kuudennes. Ja kohta mulla on synttärit jipii! Ei sillä, että niillä olisi mitään väliä, mutta onpahan vaan :D

Miten teidän syksy on mennyt? <3

Liity lukijaksi tästä!

Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), vlogi-YouTubessa, musa-YouTubessa ja Snapchatissa (sannapannari)

Viikko Lontoossa - syksyinen matkapäiväkirja

Olotila on tällä hetkellä väsynyt mutta ihan onnellinen. Palattiin viime yönä reissusta, ja aion jälleen yllättää itseni ja julkaista matkapostauksen saman tien! Kukakohan musta on oikein tullut, kun toukokuun Pietarin-reissusta postasin kaksi päivää matkaltapaluun jälkeen ja elokuun Tukholman-matkastakin saman viikon aikana.

Yllätin itseni tämän reissun suhteen myös toisella tapaa, en nimittäin ottanut kameraa ollenkaan mukaan. Kuvailin kuitenkin kännykällä oikein antaumuksella reissun aikana, ja tämänkin postauksen räjähtäneestä kuvasaldosta on jo monta karsittu pois. Itse postauksen toteutan New York -postauksesta tuttuun tapaan päiväkirjamaisesti, niin ehkä säästytään mulle ominaisilta turhilta höpötyksiltä sen verran mitä mahdollista (ihan niin kuin se ei olisi tässä vaiheessa jo turha toivo).

Maanantai 21.10.

Herätys viideltä, kentällä kuuden jälkeen, lento kahdeksalta. Onnistuin torkahtamaan hetkeksi ennen laskeutumista, perille päästyämme täytimme vatsamme ja otimme parin tunnin päikkärit. Eka päivä meni juuri matkasta ja aikaisesta heräämisestä johtuen rennosti, ja ainoa suunniteltu ohjelmamme päivälle olikin Primark. Illalla kylvyn kautta aikaisin nukkumaan.

Tiistai 22.10.

Itä-Lontoo-päivä! Tätä päivää olin suunnitellut jo varmaan vuoden, ja tälle päivälle meillä olikin selkein ohjelma suunniteltuna. Junalla Stratfordiin, shoppailua Primarkissa ja Morphe-kaupassa (!!!), lounas Nando'sissa (en osannut päättää joten otin saman kuin aina: portobello-halloumihamppari salaatilla ja papusekoituksella). Sitten otettiin bussi mun vanhoille kotikulmille, esittelin äidille mun vanhan kotikadun ja näytin talon, jossa aikanani asuin, kävelin vanhaa tuttua reittiä metrolle ja bongasin lempparikahvilan. Väsyneenä kuitenkin skipattiin kahvit ja kakkuset ja palattiin kotiin lepäämään loppuillaksi.

Keskiviikko 23.10.

Lisää shoppailua! Aamu alkoi Primarkissa (ylläripylläri, kolmas eri Primark kolmeen päivään), lounastettiin ja otettiin päivälevot. Illalla lähdettiin kiertelemään Sohoon, pujoteltiin ihania pikkukatuja ja piipahdettiin söpöissä kaupoissa, ja syötiin nuudeleita China Townissa.

Torstai 24.10.

Aamusta tehtiin Pimlico-kierros, jonka jälkeen päästin äidin lepäämään ja lähdin yksin Oxford Streetille mitäpä muutakaan kuin kiertämään kauppoja. Mitään ei tarttunut mukaan, vaikka Pull & Bearista bongasinkin maailman ihanimman mekon jonka perään edelleen haikailen, mutta jossa ei vaan ollut mun kokoa ja jonka kaula-aukko oli mun varustukselle aivan liian avonainen.

Perjantai 25.10.

Aamusta pyörähdettiin Victoria & Albert Museumissa kiertämässä Mary Quant -näyttely. Siitä King's Crossille Harry Potter -kauppaan ja British Libraryn lahjatavarakauppaan - ihan mun lempparipaikat, jotka pitää joka kerta käydä kurkkaamassa! Illalla vielä, you guessed it, myöhäinen kierros Primarkissa. Ja tähän väliin mun on pakko puolustaa itseäni: vaikka hengattiin Primarkissa melkeinpä päivittäin, en mä perus alkkareiden ja sukkien ja muiden vastaavien lisäksi ostanut kuin kaksi varsinaista vaatetta: ihanan collegepaidan, jota olen käyttänyt joka päivä, ja treenipöksyt joita oikeasti käytän kotona oleskeluun, kauan etsityt seuralaiset edellisille pöksyilleni, joita olen rakastanut vuosien aikana suuresti, mutta joissa on tätä nykyä huomattavasti enemmän reikiä kuin olisi tarpeen.

Lauantai 26.10.

Notting Hill ja Portobello Roadin markkinat, ihmispaljous ja syötävän suloiset pastellitalot. Reissun ensimmäiset (ja ainoat) fish and chipsit, mä voisin syödä pubiruokaa viikottain jos vain Suomessa olisi siihen samanlaiset mahdollisuudet (ja jos annoksesta ei tarvitsisi maksaa 15 tai 20 euroa). Illalla lähdettiin käymään Covent Gardenissa kaatosateessa, ja päädyttiin lämmittelemään niin takkejamme kuin sielujamme iki-ihanaan Forrest Gump -teemaiseen Bubba Gump Shrimp -ravintolaan! Tuossa ravintolassa ei vaan voi olla huonolla tuulella, vaikka leffaa syömisen ohessa sivusilmällä seuratessani meinasikin pari tippaa tirahtaa linssiin. Voi Forrest!

Sunnuntai 27.10. 

Bussilla Piccadilly Circusiin, kävelylenkki Regent Streetiä pitkin Oxford Streetille ja sen toiseen päähän ja lopulta kakkuselle muun muassa Ellin hehkuttamaan supersöpöön Élan Cafeseen (jonka nimi nykyään taitaa taiteillusti olla EL&N Cafe). Viimeisteltiin pakkaukset ja lähdettiin matkalle kohti junaa ja lentokenttää. Kentällä vetäistiin kananuudelikeitot. jonotettiin parinsadan muun suomalaisen kanssa lähtöportille niin kuin vain meidän kansa osaa, herkuttelin koneessa susheilla, katsoin Netflixiä ja jopa luin tenttiin! Kone lähti myöhässä mutta saapui etuajassa, laukku pyöri jo hihnalla kun sen luo päästiin, ja napattiin taksi niin, että oltiin kotona jo tunnin sisällä laskeutumisesta, keskellä yötä toki. 

Missä sä olet viimeksi ollut reissussa? Minne tahtoisit seuraavaksi lähteä?

Mulla heräsi muuten ihan täydet joulufiilikset Lontoossa ja samalla inspikset joulukalenteria varten! Saa nähdä, mitä tälle vuodelle keksitään ♡

Liity lukijaksi tästä!

Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), vlogi-YouTubessa, musa-YouTubessa ja Snapchatissa (sannapannari)

Lontoo bucket list - mitä aiotaan tehdä viikon loman aikana

Apua, mä en voi uskoa, että me lähdetään Lontooseen jo h u o m e n n a! Lontoo on mun ikilempparikaupunki ja tässä vaiheessa jo sen verran tuttu, että mulla on aika hyvät suunnitelmat siitä, mitä tahdon tällä kertaa tehdä ja nähdä. Samalla lähden tälle reissulle ehkä vähän rennommalla asenteella nimenomaan lomailemaan, Lontoossa olen kuitenkin ollut niin monta kertaa ja varmasti tulenkin takaisin palaamaan vielä monesti, niin ei ole stressiä saada mahdollisimman paljon aikaiseksi ja tehdä ja nähdä ja sulloa koko viikko täyteen ohjelmaan. On mulla kuitenkin jo lista mielessä, mitä kaikkea toivon meidän Lontoo-viikon sisältävän, ja vaikka en otakaan painetta jokaikisen kohdan toteutumisesta, odotan mä näitä kaikkia innolla.

✰ Primark. On ehkä vähän surullista aloittaa lista tällä, mutta niin se vaan on. Nyt kun mä olen jo ehtinyt viime vuosina tottua Primarkin valikoimaan ja hintatasoon, ei mun edes tee mieli shoppailla kotona. Tuskin ihan hirveästi tavaraa tulen tällä kertaa ostamaan (tai niin mä ainakin tässä vaiheessa vielä luulen), mutta voi kun mä odotan, että pääsen pitkästä aikaa taas Primarkiin (jo heti huomenna!!) ♡ Lontoon shoppailumahdollisuudet innostaa muutenkin, esimerkiksi Stradivariuksesta olen monesti tehnyt löytöjä hyvään hintaan, unohtamatta tietenkään Superdrugin kaltaisia halpojen meikkien keitaita.

✰ Syödä hyvin. Me asutaan mun tädin luona, jonka kokkailuja on aina yhtä ihana syödä. Lontoossa on kuitenkin ihan valtavasti ihania ravintoloita: Nando's on ikilemppari, Wasabin ja Itsun herkulliset ja edulliset take away -sushit, Five Guysin hampparit, joiden perään olen kuolannut aina viime maaliskuun Nykin reissulta asti. Tällä reissulla meinataan vihdoin myös kokeilla Lontoon Forrest Gump -teemaista Bubba Gump Shrimp -ravintolaa (oltiin New Yorkissa ja vaikka hinnat luonnollisesti olivat taivaissa, on ravintolan teema vaan niin ihana <3), ja mua kiinnostaisi myös Gordon Ramsayn uusi pizzaravintola. Voi voi, viikko alkaa käydä lyhyeksi.

✰ Oman kohtansa listalla saa myös Lontoon söpöt kahvilat. Peggy Porchen Cakes saatiin yliviivattua listalta jo viime reissulla, mutta supersuloinen Elan Café on vielä kokeilematta, vaikka ohi monesti olenkin bussilla ajanut. Käykää vaikka tsekkaamassa Ellin kyseisestä kahvilasta tekemä postaus, eikö vaikutakin houkuttelevalta! Sky Garden on myöskin ollut vuosia mun listalla, ja tälläkin kertaa meillä jäi liput sinne varaamatta, mutta ehkä onnistutaan pääsemään sisään ilman varausta?

✰ Itä-Lontoo-kierros. Pitkään olen jo suunnitellut paluuta vanhoille "kotikulmilleni", ja onneksi sain äidinkin innostumaan ideasta. Ensin Stratfordiin Westfield-kauppakeskukseen (johon on avattu Lontoon ensimmäinen Morphe-kauppa!!), siitä bussilla Leytoniin kurkkaamaan vanhat kotikulmat, ja kävelylenkki Leytonstoneen, jossa on muun muassa mun lempparikahvila The Wild Goose Bakery, josta sain kerran kolme vuotta sitten maailman ihaninta porkkanakakkua, josta olen haaveillut siitä asti!

✰ Kävisin läpi vanhat vakkaripaikat: Harry Potter -kauppa King's Crossin aseman laiturilla 9 3/4, British Libraryn lahjatavarakauppa ja Covent Garden. Muita lemppareita ovat brick Lane Market, Camden Market ja Notting Hill ja Portobello Road Market (markkinoita kun Lontoossa riittää), saa nähdä kuinka innoissamme olemme kuitenkaan niitä kiertämässä syyssäillä. Toisaalta tällä hetkellä ensi viikolle on luvattu oikeinkin mukavia säitä, ainakin koto-Suomeen verrattuna, että ehkä sitä vietetään aikaa ulkona ihan mielelläänkin!

✰ Greenwich. Mä olen käynyt Greenwichissä viimeksi ihan pienenä, joten kiva mennä pitkästä aikaan ihan kuin uuteen paikkaan!

✰ Lontoossa pitää tietenkin joitain näytöksiä nähdä, vielä vaan ei yhtään tiedetä, mitä! Potter taitaa tälläkin kertaa jäädä välistä, kun se ei äitiä taida pahemmin kiinnostaa. Vähän oon miettinyt esimerkiksi Waitressia tai The Play That Goes Wrongia, mutta valikoimathan ovat valtavat! Jos teillä on vinkkejä Lontoossa pyörivistä näytelmistä tai musikaaleista, joista voi nauttia ja pysyä kärryillä rajallisemmallakin kielitaidolla, vinkatkaa ihmeessä, äiti kun on huolissaan ettei ymmärrä  :D

✰ Oikeasti odotan vain täydelliseen Lontoo-fiilikseen uppoutumista, Oxford Streetin, Regent Streetin, Carnaby Streetin ja Piccadilly Circusin seilaamista, kerrosbusseja ja undergroundeja! Me ei viime visiitillä kuljettu undergroundilla ollenkaan ja mulla on sitä ihan ikävä, kun Lontoo-kesänäni metro oli mun ensisijainen kulkuneuvoni, voi kuinka monta tuntia Lontoossa tulikaan kulutettua metrossa istuen, katsellen Netflixiä offlinessa tai kuunnellessa musiikkia! Lontoo on vaan unelma, en voi uskoa, että kohta olen taas aivan-kuin-kotona ♥️

Jos Lontoo-kuulumiset kiinnostaa, kannattaa ehdottomasti seurailla mun instaa ensi viikolla (@sannalovesfood!), varmasti ainakin stooreja päivittelen ahkerasti. Iikiikiik ei enää monta tuntia, 11 tunnin päästä ollaan jo koneessa ja 14 tunnin päästä perillä! Lontoo, here I come!

Tsekatkaa myös mun keväällä kirjoittamani samankaltainen, hypoteettinen Lontoon to do -lista!

Liity lukijaksi tästä!

Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), vlogi-YouTubessa, musa-YouTubessa ja Snapchatissa (sannapannari)

Internetyliannostus

Tiedättekö sen tunteen, kun netissä ja somessa eläminen menee vaan yli? Kaikki päivät kuluu ruutuja tuijotellessa, ensin konetta ja sitten televisiota ja ihan koko ajan sitä kännykkää. Mulla se tuntuu vähintään toistuvana päänsärkynä ja vaikeutena rauhoittua ja keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. 

Viime viikolla päivittelin yhtä koulutyötä varten Instagramiin muun muassa someaddiktiosta (jos haluatte kurkata kyseisen työni, se löytyy nimimerkillä @somenaddikti). Koska työn toteutus oli sosiaalisen median kanavan kautta, oli mun pakko roikkua somessa muutenkin kuin tavallisesti omaksi huvikseni. Viimeisimpään julkaisuuni pohdin sosiaalisen ja digitaalisen median normalisaatiota, ja sitä, miten etenkään meidän sukupolvi ei edes osaa kyseenalaistaa sen olemassaoloa ja asemaa, koska se on (melkein) aina ollut ja tulee aina olemaan.

Sunnuntai-iltana olin väsynyt lyhyen yön ja pitkän päivän jäljiltä, huonosti syöneenä ja koulutehtävistä stressaantuneena. Mun päätä oli särkenyt koko päivän ja tahdoin vain nukkumaan, mutta piti opiskella ja piti kirjoittaa ja piti julkaista, stoorit eivät latautuneet ja kaikki ahdisti. Lopulta pääsin nukkumaan, yliväsyneenä ja levottomana. Aamulla heräsin täysien unien jälkeen samaan päänsärkyyn.

Mua ahdisti kännykän selailu ja tietokoneen ruudun tuijottaminen, ja olisin halunnut edes hetkeksi irrottautua. Mutta. Mulla ei ollut vaihtoehtoa.

En kiistä, ettekö itsekin olisi somesta sen verran riippuvainen, että olisi vaikea luopua tavasta tarkistaa ilmoitukset ja selailla stooreja ja etusivuja edes päiväksi. Mutta kyse ei ollut edes siitä. Mulla oli eilen kaksi artikkelia luettavana, kaksi kotitehtävää tehtävänä, yksi kirjoitus kirjoitettavana ja tuon Instagram-lopputyön viimeistelyt viimeisteltävänä. Kaikki netissä. 

Joo onhan se valtavan kätevää, että kaikki materiaalit ovat netissä, aina mukana ilman isoja kirjakasoja tai monistenippuja. Mutta joinain päivinä, kuten eilen ja toissapäivinä, se tuntui valtavan ahdistavalta, ettei anneta edes vaihtoehtoja. Vapaa-ajalla menee tyhjänpäiväiseen selailuun, kavereiden kanssa keskusteluun ja esimerkiksi blogin päivittelyyn todella paljon aikaa kiinni näytössä. Joskus kaipaisin edes koulutehtävien tuomaa pakotetta irrottautua onlinesta.

Väsymyksestä ja toista päivää jatkuvasta päänsärystä, joka ei koko päivänä varsinaisesti helpottanut, huolimatta päätin kerralla panostaa mahdollisimman paljon. Rupesin käymään päivän tehtävälistaani läpi heti herättyäni sängystä käsin. Lähdin luennolle, ja sen jälkeen kirjastoon muutamaksi tunniksi. Kuuden aikaan totesin, että olin tehnyt töitä tarpeeksi yhdelle päivälle (melkein kahdeksan tuntia lähes putkeen on mulle jo saavutus!) ja päätin ansainneeni vapaan illan. Lähdin syömään herkullista sushia ulos, koska en jaksanut kokata. Kotiin päästyäni katsoin pari jaksoa Full Housea Netflixistä (koska en mä Netflixistä sentään voi pitää takoa), ja sammutin valot jo kymmeneltä.

Tänään mulla on ollut ihan superpitkä päivä, päivä alkoi yhdeksältä aamulla luennolla ja päättyy yhdeksältä illalla töihin, ja olen ollut tänäänkin valtavan väsynyt aikaisen heräämisen vuoksi. Fiilis on kuitenkin ollut todella paljon parempi. Eilisen rutistuksen jälkeen mun tehtävien kouluhommien määrä on kutistunut murto-osaan, ja stressi helpotti niin paljon, että ryhdyin heti kirjoittamaan jopa kahta eri blogipostausta. Tällä viikolla mulla on ohjelmassa yhden minisarjan läpi katsominen ruotsin tunnille, viestinnän vertaisarvioinnin kirjoittaminen ja ehkä pari espanjan tehtävää. Siinä kaikki kouluhommat koko viikolle, voitteko uskoa. 

Ensi viikolla koittava perioditauko tulee mulla todella tarpeeseen, ja niin myös sen mukanaan tuoma Lontoon-reissu(!!!). Täydelliseen sometaukoon en pysty ihan jo kavereiden kanssa kommunikoinnin vuoksi, mutta tuon reissun ajaksi suunnittelin poistavani Facebook-sovelluksen kokonaan puhelimestani, siellä harvoin on mitään äärimmäisen tähdellistä sisältöä vaan pelkkää ajantappoviihdettä. Ulkomailla on muutenkin hyvä etääntyä somesta, kun nettiä on rajoitettu ja tekemistä riittää muutenkin. Lontoo-viikon aikana mun pitää kyllä tosin tenttiinkin lukea, mutta miten ihanaa onkaan, että tenttimateriaalini on paitsi suomeksi (mikä helpotus kaikkien englanninkielisten akateemisten artikkelien jälkeen), myös ihan oikeiden kirjojen muodossa!

Kyllä me tästä vielä noustaan ja löydetään elämää internetin ulkopuoleltakin.

Liity lukijaksi tästä!

Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), vlogi-YouTubessa, musa-YouTubessa ja Snapchatissa (sannapannari)

Miten menee?

Ihan mukavasti. Musta tuntuu, että ainaisen stressaamisen sijaan alan pikkuhiljaa päästä hyvin kärryille kouluhommien suhteen, ainakin näin aikataulullisesti. Ensimmäistä periodia on kaksi viikkoa jäljellä (minne aika ja alkusyksy onkaan mennyt!), ja yhdestä kurssista mulla on enää lopputyö tekemättä. Tuon kurssin aiheet ja lopputyöni liittyy vahvasti somen maailmaan, ja toivottavasti pääsen jakamaan aikaansaannoksiani myös teidän kanssanne, kunhan saan työn aloitettua! Paljon on pitänyt lukea tieteellisiä artikkeleita, ja englanninkieliset ovat jopa mun kielipäällä puhdasta tuskaa. Onneksi vastapainona suomenkieliset sitten menevät yllättävänkin helposti!

Kahden viikon päästähän me lähdetäänkin sitten jo Lontooseen! Sitä en kyllä meinaa uskoa, että enää kaksi viikkoa reissuun, en malta odottaa! Lontoo on mun ikilemppari (hyvin yllättävää, eikö?), ja koko syksyn olen haaveillut ja himoinnut kaupoista ja ravintoloista ja kulttuurielämyksistä ja ihan pelkästä Lontoo-tunnelmasta. Mulla on jo pitkään ollut aikeissa kirjoittaa tarkempi postaus kaikesta, mitä meinataan tällä reissulla Lontoossa tehdä, mutta tällä mun onnettomalla postaustahdilla se on hieman jäänyt. Mutta hei, jos ei ensi viikolla niin viimeistään sitä seuraavalla! Lontoo on kuin toinen koti ja olen niin onnellinen, että pääsen taas piipahtamaan takaisin <3

Myös nyt, kun kelit ovat viilenneet ja kesä on selvästi ohi, on mun ollut jotenkin helpompi antaa ajan kulua ja ruveta odottamaan kunnon syksyä ja talvea ja joulua. Mä en ole erityisen innoissani kylmästä enkä etenkään ainaisesta pimeydestä, mutta onneksi noistakin ajoista pystyy nauttimaan, ja seuraava kesä tulee taas supernopeasti! Koko vuoden mua vaivannut jouluahdistus on myös taas kuin nappia painamalla kääntynyt päälaelleen, ja olen jopa alkanut odottamaan taas joulua, maltillisesti kuitenkin.

Joulun jälkeen mulla on aina stressilevelit taivaissa koko juhlan suhteen, kun koulukiireiden ja lahjaostosten ja siivousten ohella on pitänyt keksiä joulukalenteriin sisältöä. Joka vuosi mä pohdin vaihtoehtoista toteutustapaa, mutta joka vuosi päädyn kuitenkin innostumaan jälleen perinteisestä joulukalenterista. Jonkinlaisen muutoksen tarvitsen kuitenkin tänä vuonna, ja aika pian pitäisi sitä alkaa suunnittelemaan. Ehkä tietyn teeman ympärille rakentuva joulukalenteri, ehkä blogin sijaan instajoulukalenteri, ehkä kuitenkin pelkkä adventtikalenteri ja lisäksi jonkin verran jouluteemaisia postauksia? Mä tiedän, että puolet teistä on jo aivan innoissaan joulusta, ja loppujen mielestä tällainen pohdinta on aivan liian aikaista, mutta jättäkää ihmeessä pohdintojanne tuohon alas. Teidän luettavaksi mä sisältöä teen, joten mielelläni kuulen myös teidän mielipiteitänne.

Muuten mun arki on ollut aika tavallista ja mukavaa, mitä nyt yhdestä antibioottikuurista tai kokonaisesta kolmesta missatusta Hullut päivät -päivästä! Siis ihan uskomatonta, mä yleensä käyn joka päivä Hullareilla ja tänä vuonna vain kahtena päivänä. Tänäänkin oli tarkoitus käydä, mutta unohdin ihan kokonaan ja muistin vasta, kun tavaratalo oli jo suljettu. Tuskin sieltä mitään olisi mukaan tarttunutkaan, mutta hassua silti murtaa omia perinteitään. Ollaan myös äidin kanssa jo ruvettu suunnittelemaan mun synttäreitä, joihin on vielä puolitoista kuukautta aikaa. Ainakin meillä tehdään jotakin hyvissä ajoin!

Siinäpä mun kuulumiset viime ajoilta. Miten sulla menee? Kerro kommenteissa sun viikostasi, niin voidaan vaihdella kuulumisia <3

Liity lukijaksi tästä!

Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), vlogi-YouTubessa, musa-YouTubessa ja Snapchatissa (sannapannari)