Kevät tekee mut niin onnelliseksi

Niin kevät tuli kuin silmiä räpäyttämällä. Ihan niin kuin luonto olisi tiennyt, että nyt siirrytään kalenterissa kevätkuukausiin ja alkanut toimia sen mukaan. Yhtenä päivänä porukka hiihteli meren jäitä pitkin ja seuraavana saa käppäillä sulia katuja pitkin upeimmassa auringonpaisteessa. Aurinkolasit on kaivettu talviteloilta ja valoa riittää sekä aamuvuoroon lähtiessä kuin päivän opiskeluita päättäessäkin. Ulkona olen kulkenut takki auki ja nauttinut paljaisiin sormiini osuvasta, melkein lämpimästä tuulenvireestä.

Ja joo tiedän, että pakka saattaa kääntyä uudestaan ympäri aivan yhtä nopeasti ja kohta ikkunat vuorautuvat taas lumeen. Silti tämä valo ja aurinko on mulle paras asia ikinä enkä koskaan voi hehkuttaa sitä tarpeeksi. Ja muutenkin, varmasti liittyen siihen, että kuluneiden kuukausien aikana olen liikkunut missään kodin ulkopuolella huomattavasti harvemmin, on tämä talvi mennyt äärimmäisen sutjakasti ja kivuttomasti. Ei ole tarvinnut palella bussipysäkeillä tai rämpiä räntäsateessa.

Pahiten talvi tuntuikin muutama viikko sitten, kun ulkona oli paukkupakkaset ja mun asunto oli kirjaimellisesti jäätävän kylmä. Tiedättekö sen fiiliksen, kun olet mökillä eikä ole se kaikista kaunein kesäpäivä, ulkona on ehkä hyvällä tuurilla 15 astetta ja pilvistä eikä mökki ole kunnolla lämmennyt, joten ensiavuksi vuoraat itsesi niin monella vaatekappaleella kuin päälle vain mahtuu? Sellainen fiilis mulla oli useamman viikon verran omassa kaupunkiyksiössäni. Ikkunat vetivät ja seinät olivat jääkylmät, eikä aamulla peiton alta meinannut uskaltaa lähteä yhtään mihinkään. Mulla oli aina tuplakerros lämpimiä vaatteita ja kerros vilttiä päällä, ja silti jäätyi vähintään näpit. Nyt on onneksi kotonakin lämmennyt, ja hetkellisesti saattaa tarjeta jopa ihan t-paidalla! Villasukat ovat silti ihan must, ja luentoja seuratessa viltti lämmittää edelleen. 

Kevään ensimmäinen kurssi on saatu pakettiin ja toisesta on enää loppuessee jäljellä. Ensi viikolla on taukoviikko luennoista, ja sen jälkeen lähtee käyntiin nelosperiodi (siis apua, vastahan tämä lukuvuosi syyskuussa alkoi!). Mulla on ollut koko vuoden tosi kiireinen aikataulu opintojen kanssa, joten ihanasti kevenee nyt, kun kaksi kurssia tippuu pois. Toisaalta mulla on tässä viime aikoina ollut pari hiljaisempaa viikkoa, enkä ole osannut olla oikein ollenkaan, kun olen tottunut siihen, että koko ajan pitää edistää jotain! Ja kun vietän muutenkin kaiken ajan kotona, tuntuu ylimääräinen vapaa-aika ihan kummalliselta. Ehkä sitä aikaa pääsisi sitten tappamaan vaikka täällä?

Olen edelleen lukenut ahkerasti, neulonut sukkia (ja lapasia!) ja epätoivoisesti ainakin yrittänyt pitää kotia siistinä. Olen myös aikaistanut mun unirytmiä, ja tänään heräsin jo neljättä aamua putkeen ennen yhdeksää! Ihan ennen kuulumatonta mulle, että heräisin vapaaehtoisesti niin aikaisin. Illalla olenkin sammutellut valoja jo kymmenen jälkeen. Olen nukkunut ehkä vähän tavallista levottomammin, kun on ollut totuttelemista tähän aikaisempaan rytmiin, mutta olen tähän kyllä todella tyytyväinen. Yritänkin pitää tästä mahdollisimman pitkään nyt kiinni! Parin viikon päästä kumminkin murenee taas, kun odottaa iltavuorot töissä. 

Olen myös ostanut ekaa kertaa ikinä tuoretta leipää leipomosta (nam!) ja nauttinut iltapäiväkävelylenkeistä auringonlaskun aikaan. Siis katsokaa näitä maisemia. Kevät on parasta ikinä.

Mikä sulle tuo iloa just nyt? ♥️

Liity lukijaksi tästä!

Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), vlogi-YouTubessa ja musa-YouTubessa